Tulosta
  21.6.2016
*

Termipankki päivittynyt – 30 000 termiä tietokannassa

METSTAn nettisivuilla on avoin sanastotietokanta, jossa on nyt yhteensä noin 30 000 termiä teknologiateollisuuden toimialueeseen liittyen. Viimeisimpänä täydennyksenä sanastoon on lisätty 3D-tulostukseen, nanoteknologiaan ja räjähdysvaarallisiin tiloihin (ATEX) liittyviä termejä. Muita laajoja sanastoja ovat talotekniikkaan, metallisiin materiaaleihin, hitsaukseen, koneturvallisuuteen, painelaitteisiin, kiinnittimiin (ruuvit jne.) ja eurokoodeihin liittyvät termit. Sanastotietokanta on koottu standardeissa käytetyistä termeistä ja se sisältää suomen- ja englanninkielisen termistön lisäksi tietoa termeihin liittyvistä standardeista sekä mm. linkin kansainvälisen standardisointiorganisaation ISOn termipankkiin.



METSTAn sanastotietokannan sisältö perustuu kansanvälisessä standardien laadinnassa yleisesti käytettyihin termeihin ja suomennokset ovat kunkin erityisalan asiantuntijoiden tekemiä. Tietokanta tukee osaltaan suomen kielen kehittymistä sekä termien ja sanastojen selkeytymistä, jalkautumista sekä vakiintumista yleiseen kieleen.

Tekninen kehitys on ripeää ja usein asiantuntijat käyttävät puheessaan englanninkielisiä termejä, koska niille ei ole ehditty muodostaa yhteisesti sovittua suomennosta. Epäselviä tilanteita voi muodostua silloin, jos termejä ryhdytään suomentamaan ja niille ehtii muodostua useita eri suomennoksia, joilla tarkoitetaan samaa asiaa.

Yksi standardisoinnin päätehtävistä on kuvata yleisesti käytössä oleva tuote tai asia yksiselitteisesti siten, että kaikki ymmärtävät asiat samalla tavalla ja että tuotteet ja asiat ovat keskenään yhteensopivia sekä turvallisia riippumatta siitä kuka tai missä ne on tehnyt. Tämän vuoksi standardisointi useimmiten alkaa alan termien ja niiden määritelmien kirjoittamisesta.

Tietokanta on ensisijaisesti tarkoitettu standardien laatijoiden, kääntäjien ja käyttäjien avuksi, mutta sitä voivat hyödyntää kaikki teollisuuden parissa työskentelevät sekä satunnaisemmin alan termejä tarvitsevat, kuten opiskelijat ja lakiasiantuntijat. Käytännössä haku palvelee kaikkia termeistä ja niiden suomennoksista kiinnostuneita alasta riippumatta.

Standardisoinnin tarve ja strateginen merkitys lisääntyy jatkuvasti. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana eri aloille julkaistujen standardien määrä on moninkertaistunut. Tällä hetkellä Suomessa voimassa olevia standardeja on n. 28 000 kpl. Kaikista julkaistuista standardeista suomeksi käännetään n. 20 %, mutta teknologiateollisuuden alalla käännösten osuus on selkeästi suurempi. Erilaiset, muun muassa koneisiin, laitteisiin ja metallirakenteisiin liittyvät standardit ovat välttämättömiä turvallisuuden ja yritysten kilpailukyvyn kannalta. Lisääntyneen standardisoinnin tarkoituksena on yksinkertaistaa lainsäädäntöä siten, että lainsäädännössä annetaan vain olennaiset vaatimukset ja tarkemmat tekniset yksityiskohdat esitetään standardeissa.

Sanasto löytyy osoitteesta http://sanasto.metsta.fi/metstahaku/

Lisätietoja
Kimmo Konkarikoski

*

Magneettijauhetarkastukseen liittyvä sanasto ja muut NDT-standardit

Ferromagneettisten materiaalien magneettijauhetarkastusta käytetään ensisijassa pintaan aukeavien epäjatkuvuuskohtien, erityisesti halkeamien, havaitsemiseen. Menetelmä voi myös paljastaa välittömästi pinnan alla olevia epäjatkuvuuskohtia, mutta tarkastusherkkyys alenee nopeasti mitä syvemmällä epäjatkuvuuskohdat ovat. Magneettijauhetarkastukseen liittyvät asiat on kattavasti standardisoitu ja nyt on julkaistu vanhan eurooppalaisen standardin EN 1330-7 korvannut standardi SFS-EN ISO 12707:2016 magneettijauhetarkastukseen liittyvästä sanastosta.

Muita keskeisiä magneettijauhetarkastukseen liittyviä standardeja ovat:
- SFS-EN ISO 9934-1 Rikkomaton aineenkoetus. Magneettijauhetarkastus. Osa 1: Yleisohjeet
- SFS-EN ISO 17638 Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Magneettijauhetarkastus
- SFS-EN ISO 23278 Hitsien magneettijauhetarkastus. Hyväksymisrajat
- SFS-EN 1369 Valut. Magneettijauhetarkastus
- SFS-EN 10228-1 NDT of steel forgings - Part 1: Magnetic particle inspection (Huom. Uusi painos standardista julkaistu kesäkuun 2016 alussa)
- SFS-EN ISO 10893-5 NDT of steel tubes - Part 5: Magnetic particle inspection of seamless and welded ferromagnetic steel tubes for the detection of surface imperfections

METSTAn sivuilta löytyy myös kattava tilannekatsaus rikkomattomaan aineenkoetukseen (non-destructive testing, NDT) liittyvistä standardeista. Eurooppalaiset NDT-standardit laaditaan komiteassa CEN/TC 138 ”Non-destructive testing” ja kansainväliset NDT-standardit komiteassa ISO/TC 135. Hitsaukseen liittyvät NDT-standardit laaditaan alakomiteassa CEN/TC 121/SC 5 “Non-destructive testing of welds” ja ISO/TC 44/SC 5 ”Testing and inspection of welds”. Nämä standardit ovat ns. horisontaaleja standardeja, joihin tuotestandardeissa tarvittaessa viitataan. Sen lisäksi laaditaan NDT-standardeja myös levyille, putkille, valuille ja takeille.



Edellä mainittujen CENin ja ISOn teknisten komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien toimintaa seurataan METSTAn kansallisissa standardisointikomiteoissa K 81 ”Radiografia”, K 89 ”Ultraääni” ja K 106 ”Pintamenetelmät”. Nämä standardisointikomiteat vastaavat aihealueidensa standardiehdotuksiin liittyvistä päätöksistä ja niihin lähetettävistä Suomen kannanotoista sekä osallistuvat suomenkielisten käännösten valmisteluun. Komiteoiden K 81, K 89 ja K 106 toimintaan osallistuminen on maksutonta.

Lisätietoja
Mika Vartiainen
*

Fyysisen omaisuuden hallinnan menetelmiä standardiin – työ alkaa

CEN TC 319 / WG 10 - Maintenance within physical asset management -työryhmä aloittaa uuden standardin - EN 16646-2 Maintenance within Physical Asset Management – Methodology to improve life cycle performance and to achieve a sustainable physical asset – kehittämisen.

Standardissa on tarkoitus hakea linkit liiketoiminnan, fyysisen omaisuuden hallinnan sekä kunnossapidon välille sekä systematisoida tämä yhteys. Keskitytään ulkoisiin ja sisäisiin vaikuttaviin tekijöihin ja niiden vaikutuksiin fyysiseen omaisuuteen ja kunnossapitoon. Huomioidaan epävarmuuden hallinta sekä työkaluina simulointi ja visualisointi.

Työryhmää vetävät K319-standardisointikomitean puheenjohtaja Kari Komonen sekä sihteeri Kimmo Konkarikoski ja ensimmäinen kokous on kesäkuussa Milanossa.

Lisätietoja
Kimmo Konkarikoski

*

Turvallisen tekniikan seminaarin työpaja robottijärjestelmien turvallisuudesta

Turvallisen tekniikan seminaarin robotiikkapajapäivä järjestettiin Tampereen teknillisessä yliopistossa 10.6.2016. Työpaja oli jaettu kahteen osaan; aluksi pidettiin luentoja, jonka jälkeen tehtiin ryhmätyö. Luentojen aiheina olivat mm. tyypilliset robotteihin liittyvät työtapaturmat, Fastems Oy:ltä saatu case laajasta robottijärjestelmästä sekä katsaus robottijärjestelmiin liittyvistä turvallisuusstandardeista. Harjoitustyö keskittyi robottijärjestelmän riskinarviointiin. Kokonaisuutena työpaja käsitteli kattavasti robotiikkajärjestelmiä ja sitä, mitä valmistajien tai suunnittelijoiden on huomioitava, kun robotiikkajärjestelmää mietitään tuotannon vaihtoehtona.

Fastemsin case-puheenvuoro herätti runsaasti keskustelua ja tämä keskustelu avasi uusia näkökulmia turvallisuuskysymyksiin robotiikkaan liittyen sekä vastasi myös yleisiin turvallisuuskysymyksiin. Tapahtuman puheenjohtajan toiminut Joona Saarela oli tyytyväinen, että Fastems esitteli turvallisuusratkaisujaan työpajassa.

Yleisesti työpajan ohjelmaa pidetiin hyvänä ja monipuolisena. Tulevaisuuden toiveena esitettiin, että tapahtumasta olisi hyvä saada vielä enemmän työpajamainen ja käytännön asioita voisi parantaa todellisilla esimerkeillä, kuten oikeilla roboteilla ja niiden sovelluksilla. Standardisointimielessä päivä laajensi osallistujien tietoisuutta standardista EN ISO 10218, jonka sisältöä käytiin päivän aikana läpi.
*

Touko-kesäkuussa julkaistuja standardien käännöksiä

  •        SFS-EN ISO 8430-1 Vastuspistehitsaus. Elektrodien pitimet. Osa 1: Kartiomainen kiinnityspää 1:10
  •        SFS-EN ISO 8430-2 Vastuspistehitsaus. Elektrodien pitimet. Osa 2: Morsekartioinen kiinnityspää
  •        SFS-EN ISO 8430-3 Vastuspistehitsaus. Elektrodien pitimet. Osa 3: Lieriömäinen kiinnityspää
  •        SFS-EN ISO 18273 Hitsausaineet. Hitsauslangat ja hitsaussauvat alumiinin ja alumiiniseosten
            hitsaukseen. Luokittelu
  •        SFS-EN 12760 Teollisuusventtiilit. Teräsventtiilien muhviliitospäät
  •        SFS-EN ISO 17662 Hitsaus. Hitsauksessa ja siihen liittyvissä oheistoiminnoissa käytettävien
           laitteiden kalibrointi, todentaminen ja kelpuutus
  •        SFS-EN ISO 15614-8 Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. Menetelmäkokeet. Osa 8:
           Putken hitsaus putkilevyyn
  •        SFS-EN 124-1 Hulevesi- ja viemärikaivojen kansistot ajoneuvo- ja jalankulkualueille. Osa 1:
           Määritelmät, luokitus, yleissuunnittelu, suoritusvaatimukset ja testimenetelmät
  •        SFS-EN 124-2 Hulevesi- ja viemärikaivojen kansistot ajoneuvo- ja jalankulkualueille. Osa 2:
           Valuraudasta tehdyt hulevesi- ja viemärikaivon kansistot
  •        SFS-EN 124-3 Hulevesi- ja viemärikaivojen kansistot ajoneuvo- ja jalankulkualueille. Osa 3:
           Teräksestä tai alumiiniseoksesta tehdyt hulevesi- ja viemärikaivon kansistot


Hyvää kesää!
Toivottavat METSTAlaiset

*

Ajankohtaiset lausuntopyynnöt