Tulosta
  30.3.2016
*

Turvallisen tekniikan seminaari 2016 Tampereella 9.-10.6.

Turvallisen tekniikan seminaari järjestetään jälleen Tampereella kesäkuun alussa. Torstaina 9.6 pidetään luennoista koostuva pääseminaari ja perjantaina 10.6. työpajapäivä erityisaiheista.

Tämän vuoden aiheet ovat kokonaisuudessaan nähtävillä seminaarin sivuilla. Päivän aikana kuullaan mm. lainsäädännönmuutoksista, coboteista, inhimilliselle erehdykselle altistavista tekijöistä ja tutustutaan uusittuihin koneturvallisuusstandardeihin.

Koneenvalmistajaa koskeva tuotelainsäädäntö uudistuu joiltain osin keväällä 2016. Niin sanottu NLF-lainsäädäntöpuitepaketti sekä "kotimaiset norminpurkutalkoot" tuovat muutoksia mm. sähköturvallisuuslakiin, ATEX-lakiin ja painelaitelakiin. Tukesin asiantuntija Hanna Mustonen avaa seminaarissa olennaisimpia muutoksia.

Cobot eli collaborative robot on suunniteltu toimimaan suorassa vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa ennalta määritetyssä yhteistoimintatyötilassa. Cobotti-järjestelmät ovat koneita ja niiden turvallistaminen tulisi toteuttaa standardin EN ISO 10218-2 sekä teknisen määrittelyn ISO/TS 15066 mukaisesti. Pilzin asiantuntija Joonas Saarela kertoo cobotti-järjestelmien turvallisuuteen liittyvistä näkökohdista.

Työpajapäivässä 10.6 aiheina ovat robotiikan turvallisuus sekä tuoteturvallisuuden hallintaprosessi, riskianalyysi ja jäännösriskistä tiedottaminen.

Varaa seminaaripäivät kalenteriisi ja tule mukaan päivittämään tietosi, oppimaan uutta ja tapaamaan muita koneturvallisuusalan asiantuntijoita!

Seminaarin tarkka ohjelma julkaistaan myöhemmin. Pidätämme oikeudet ohjelmamuutoksiin.
Ilmoittautuminen seminaariin on alkanut ja ilmoittautumisohjeet löytyvät seminaarin sivuilta.

Lisätietoja
Jukka-Pekka Rapinoja

*

Uudistetut hitsauskäsikirjat julkaistu maaliskuussa

Maaliskuussa julkaistiin uudet päivitetyt osat käsikirjasarjaan 66 Hitsaus:

•    Osa 2: Perusstandardit ja hitsausliitoksen suunnittelu (9. painos)
•    Osa 4: Hitsaajan pätevyyskokeet (4. painos)
•    Osa 6: Metallisten materiaalien ryhmittely (3. painos)
•    Osa 8: Hitsaajan standardit (3. painos)
•    Osa 9: Betoniterästen hitsaus (2. painos)
•    Osa 10: Alumiinin hitsaus (2. painos)
•    Osa 11: Kiskoajoneuvojen ja -komponenttien hitsaus (2. painos)

Samalla käsikirjasarjasta poistettiin hitsausaineita käsittelevät osat 3, 7 ja 13 sekä hitsauksen työturvallisuutta käsitellyt osa 12. Hitsauksen laatua ja hitsaussuosituksia käsittelevät osat 1 ja 5 ovat ajan tasalla.
Käsikirjojen rakenne on sama kuin edellisessä painoksessa, mutta yli kolmasosa standardeista on päivitetty uusimpaan painokseen.

Uudistuneet standardit koskevat mm. hitsaajan pätevyyskoetta teräkselle, automatisoidun hitsauksen pätevöintiä, hitsien merkintää piirustuksiin, hitsausasentoja, hitsien rikkovaa ja rikkomatonta aineenkoetusta ja metallisten materiaalien ryhmittelyä.

Käsikirjoja myy Suomen Standardisoimisliitto, SFS https://sales.sfs.fi/

Lisätietoja
Ville Saloranta
*

Kunnossapidon standardeja julkaistu suomeksi

SFS EN 15628 - Kunnossapito. Kunnossapitohenkilöstön pätevöinti / Maintenance - Qualification of maintenance personnel

Eurooppalaisen teollisuuden kunnossapitotyön laajentuessa ja monimutkaistuessa, on eri jäsenvaltioissa kunnossapitotehtäviä suorittaville henkilöille kehittynyt erittäin paljon toisistaan poikkeavia ammatillisia työnkuvia. Tämä eurooppalainen standardi määrittelee vaatimukset kyvykkyyksille, olennaiselle tietämykselle sekä perustason ja tavoitetason pätevyyksille. Vaatimukset ovat suosituksia, joita noudattamalla saavutetaan erityinen pätevyys ja varmistetaan ammatillisesti korkea henkilöstön pätevyys kunnossapidon eri toiminnoissa ja asemissa.

SFS EN 15628 saatavana SFS:n verkkokaupasta.

SFS – ISO 13373-1 Koneiden kunnonvalvonta ja diagnostiikka. Värähtelytilan valvonta. Osa 1: Yleiset käytännöt Condition monitoring and diagnostics of machines -- Vibration condition monitoring -- Part 1: General procedures

Koneiden kunnonvalvonnan periaatteellinen tarkoitus värähtelymittausten avulla on tuottaa tietoa koneen käyttökunnosta suojausta ja ennakoivaa kunnossapitoa varten. Oleellinen osa tätä prosessia on koneen värähtelytilan arviointi käyttöajan suhteen. Tämän ISO 13373 osan tarkoituksena on edistää hyväksi havaittuja ohjeita kunnonvalvonnan värähtelymittausten suorittamisessa ja arvioinnissa.

Sen sijaan, että värähtelymittausta käytettäisiin yksinomaan diagnostisissa tai hyväksymistarkoituksessa, kunnonvalvonta käsittää tiedonsaannin, jota voidaan verrata ajan myötä ja korostaa muutoksia värähtelykäyttäytymisessä pikemminkin kuin yksittäisen käyttäytymisen tarkastelua sinänsä.

Muutoksia värähtelykäyttäytymisessä voivat tyypillisesti aiheuttaa
— muutokset tasapainossa
— muutokset linjauksessa
— liuku- tai vierintälaakerin kuluminen tai vikaantuminen
— vaihteen tai kytkimen viat
— halkeamat kriittisissä koneenosissa
— käytöstä johtuvat transientit
— nestevirtauksen häiriöt hydraulisissa koneissa
— transienttiherätteet sähkökoneissa
— hankaus
— mekaaninen väljyys.

Kunnonvalvonta värähtelymittausten avulla voi tuottaa tietoa seuraavia tarkoituksia varten:
— lisää laitteen suojausta
— parantaa henkilöturvallisuutta
— parantaa kunnossapitokäytäntöjä
— havaita ongelmat varhain
— välttää katastrofiset vikaantumiset
— kasvattaa koneen elinikää
— kohentaa käyttöä.

Kunnonvalvonnan värähtelymittaukset voidaan toteuttaa monessa muodossa lähtien hyvin yksinkertaisista ja ulottuen varsin monimutkaisiin. Ne käsittävät jatkuvat ja jaksolliset mittaukset. Joka tapauksessa niiden yhteinen tavoite on määrittää koneen kunto tarkasti ja luotettavasti. Tässä osassa ISO 13373:a suositellaan laitteita ja käytäntöjä, jotka auttavat tämän tavoitteen saavuttamisessa.

ISO 13373:n tässä osassa kuvatut mittausmenetelmät liittyvät nykyisiin yleisiin seismisiä ja kosketuksettomia värähtelyantureita hyödyntäviin mittauksiin. Kuitenkin on tiedostettu, että on kehitteillä muita menetelmiä koneen värähtelytilan arvioimiseksi. Vaikka niitä ei ole otettu mukaan tässä vaiheessa ISO 13373:n tämä osa ei estä tällaisten mittaustekniikoiden käyttöä.

ISO/TC 108 kehittää myös parhaillaan uusia kansainvälisiä standardeja konediagnostiikan alueelle. Nämä kansainväliset standardit on tarkoitettu antamaan ohjeita koneiden kunnon yleisen valvontaan sisältäen sellaisia tekijöitä, kuten värähtely, tribologia, öljyn puhtaus ja lämpökuvaus.

SFS – ISO 13373-1 saatavana SFS:n verkkokaupasta.

Lisätietoja
Kimmo Konkarikoski



*

Apua opetukseen ja oppimiseen - ”Kunnossapito omaisuuden hallinnan osana”

On useita syitä, miksi fyysisen omaisuuden hallinnasta on nykyään tullut entistä olennaisempi osa liikkeenjohdon toimintaa. Tämän luentoaineiston tavoitteena on tukea fyysisen omaisuuden hallinnan sisällyttämistä opetussuunnitelmiin ja kurssien sisältöön. Diasarjassa ei käsitellä kaikkia standardeihin sisältyviä yksityiskohtia, vaan yleisen johdannon jälkeen korostetaan omaisuuden hallinnan pääkohtia. Se esittelee omaisuuden hallinnan keskeiset standardit periaatteet ja käsitteet sekä tarjoaa näkökulmia standardien hyödyntämiseen pääpainon ollessa standardissa SFS-EN 16646:en.

Aineiston on laatinut standardin SFS-EN 16646:en Maintenance within Physical Asset Management laatineen työryhmän puheenjohtaja Kari Komonen yhteistyössä METSTAn kanssa.

Aineisto pohjautuu soveltuvin osin seuraavaan aineistoon:
•    EN 16646: 2014 Maintenance within Physical Asset Management / Kunnossapito fyysisen omaisuuden hallinnan osana
•    ISO 55000: 2014 Omaisuudenhallinta. Yleiskuvaus, periaatteet ja termit  (Asset Management – Overview, Principles and Terminology)
•    ISO 55001: 2014 Omaisuudenhallinta. Hallintajärjestelmät. Vaatimukset (Asset management. Management systems. Requirements)
•    ISO 55002: 2014 Omaisuudenhallinta. Hallintajärjestelmät. Ohjeita standardin ISO 55001:2014 soveltamisesta (Asset management. Management systems. Guidelines for the application of ISO 55001)

http://www.sfsedu.fi/omaisuudenhallinta

Lisätietoja
Kimmo Konkarikoski
*

Termipankki päivittynyt

METSTAn nettisivuilla oleva avoin sanastotietokanta on päivitetty.
- linkit SFS uudistettuun verkkokauppaan toimivat
- ulkoasu päivittynyt

Sanasto löytyy osoitteesta http://sanasto.metsta.fi/metstahaku/

Sanastotietokanta on koottu ensisijaisesti standardien laatijoiden, kääntäjien ja käyttäjien avuksi, mutta sitä voivat hyödyntää kaikki teollisuuden parissa työskentelevät sekä satunnaisemmin alan termejä tarvitsevat, kuten opiskelijat ja lakiasiantuntijat. Käytännössä haku palvelee kaikkia termeistä ja niiden suomennoksista kiinnostuneita alasta riippumatta.

Sanastotietokannan sisältö perustuu kansanvälisessä standardien laadinnassa yleisesti käytettyihin termeihin ja suomennokset ovat kunkin erityisalan asiantuntijoiden tekemiä. Tietokanta tukee suomen kielen kehittymistä sekä termien ja sanastojen selkeytymistä, jalkautumista sekä vakiintumista yleiseen kieleen.




Lisätietoja
Kimmo Konkarikoski

*

Laadukkaampaa pinnoittamista

Termisesti ruiskutettujen pinnoitteiden ostamiseen liittyviä asioita, joista ostajan ja pinnoittajan kesken on sovittava laadukkaan pinnoitteen aikaansaamiseksi käsitellään standardissa SFS-EN ISO 12670. Standardi esittää tekniset toimitusehdot sekä uusien kappaleiden pinnoittamiselle että vanhojen korjaukselle.

Toinen uusi julkaisu koskee suosituksia termiseen ruiskutukseen, SFS-EN ISO 12679. Tämä standardi sisältää yleiset ohjeet metallisten, metallikeraamisten, oksidikeraamisten ja muovisten pinnoitteiden ammattimaiseen valmistamiseen käyttäen termistä ruiskutusta metallisilla ja ei-metallisilla perusmateriaaleilla. Standardi tarjoaa suosituksia asianmukaisista ja käytännöllisistä ruiskutusjärjestelyistä, virheettömästä valmistuksesta, seurannasta, laadunvarmistuksesta sekä kappaleen ja sen mukana seuraavan näytteen rikkomattomasta ja rikkovasta aineenkoetuksesta. Standardissa esitellään mahdollisesti esiintyvien haitallisten vaikutusten yksityiskohtia ja annetaan neuvoja näiden vaikutusten välttämisestä.

Näillä uusilla suomenkielisinä käännöksinä julkaistuilla EN ISO-standardeilla on korvattu vanhat, lähes saman sisältöiset eurooppalaiset standardit SFS-EN 15311:2007 ja SFS-EN 14616:2005.

Lisätietoja
Mika Vartiainen
*

Uusi standardisoitu menetelmä metallien kovuusmittauksille

Metallisten materiaalien kovuusmittauksissa yleisimmin käytettyjä menetelmiä ovat Brinellin (SFS-EN ISO 6506-1), Vickersin (SFS-EN ISO 6507-1) ja Rockwellin (SFS-EN ISO 6508-1) kovuuskokeet. Näiden lisäksi laajasti käytössä on myös ns. Leebin kovuuskoe. Leebin kovuuskoetta voidaan käyttää sekä laboratorioissa että kenttäolosuhteissa esimerkiksi massiivisten kappaleiden kovuuden mittaukseen, joita ei ole mahdollista mitata perinteisellä pöytämallisella kovuusmittarilla, tai kappaleilla, joista ei haluta tai voida irrottaa erillisiä koepaloja. Leebin kovuusmittauksessa materiaalin pintaan törmäytetään kuula, jonka nopeus ennen osumaa ja pinnasta kimpoamisen jälkeen mitataan. Koekappaleen kokeessa absorboima energia edustaa koekappaleen dynaamista Leebin kovuutta.

Leebin kovuuskokeelle on nyt ensimmäistä kertaa julkaistu kansainvälinen standardi SFS-EN ISO 16859-1. Standardin osassa 2 (SFS-EN ISO 16859-2) esitetään Leebin kovuusmittareiden varmentaminen ja kalibrointi. Molemmat standardit on julkaistu myös suomenkielisinä käännöksinä (myynnissä SFS:n verkkokaupassa viikolla 14).

Kovuuskokeista kiinnostuneiden kannattaa tutustua myös eri kovuusasteikkojen kesken sekä metallien kovuuden ja murtolujuuden välillä tehtäviin muunnoksiin. Näitä käsitellään perusteellisesti standardissa SFS-EN ISO 18265.

Lisätietoja
Mika Vartiainen

Kauniita kevätpäiviä!
Toivottavat METSTAlaiset

*

Ajankohtaiset lausuntopyynnöt