Tulosta
  28.1.2016
*

Vielä ehtii mukaan hissiseminaariin 10.2.

Varaa keskiviikko 10.2.2016 hissialan ajankohtaisasioiden kuulemiseen SUHY:n ja METSTA:n Hissit 2016 seminaarissa:
  • Uusi hissiturvallisuuslaki tulee voimaan huhtikuussa 2016 ja se tuo mukanaan muutoksia alaa koskeviin vaa-timuksiin. Tällä uudella hissienturvallisuutta säätelevällä lailla implementoidaan keväällä 2014 annettu his-sidirektiivi 2014/33/EU kansalliseen lainsäädäntöömme. Laki korvaa ja muuttaa osin kansalliset sähköturval-lisuuslaissa olleet hissien käyttöön, urakointiin ja tarkastuksiin liittyvät vaatimukset.
  • Hissialalla työskenteleviä koskevaa muuta lainsäädäntöä on myös uusittu. Näitä ovat hankintalaki ja tilaaja-vastuulaki, jossa on velvoitteita ja vaatimuksia hissialalla toimiville yrityksille.
  • Hissin vaikutus kiinteistön arvoon, mitä vaikutuksia hissin puuttumisella tai olemassa olevan hissin kunnolla on huoneistojen myyntihintaan ja -aikaan.
  • Miten valtion taloustilanne vaikuttaa hissialaan, miten leikkaukset koskevat hissialaa. Paljonko hissiavustuk-siin on varattu rahoitusta 2016 ja miten se näkyy hissikohtaisissa avustuksissa?
  • Hissiasentajia eläköityy ja alalle tarvitaan uusia asentajia. Koulutustarjontaan on tulossa uusia toimijoita, tuoko AEL uusia tuulia koulutuksen alueelle?
  • Harmonisoituja EN-standardeja ja kansallisia standardeja julkaistaan uusia ja aikaisempia päivitetään.

Tarkemman ohjelman löydät tästä linkistä

Ilmoittautuminen on käynnissä osoitteessa https://www.lyyti.in/Hissit_2016_seminaari_9673

Lisätietoja
Lauri Elers

*

ISO GPS-toleranssit -koulutuspäivä 16.2.2016 - mukaan mahtuu vielä

Koulutuspäivä on tarkoitettu kaikille, jotka työssään laativat tai tulkitsevat teknisiä piirustuksia ja toleransseja: suunnittelu ja tuotekehitys, hankinta, myynti, valmistus, laadunvalvonta ja alihankkijat.

Koulutuspäivässä tehdään katsaus geometrisen tuotemäärittelyn eli ns. ISO GPS-järjestelmän standardeihin kattaen perussäännöt, pituusmittojen toleranssit ja geometriset toleranssit. Koulutuksessa käydään läpi perusteita ja suomalaisen teollisuuden näkökulmasta olennaisia uutuuksia.

Koulutuspäivän sisältö on pääosin sama kuin kahdessa edellisessä METSTAn järjestämässä GPS-koulutuksessa. Koulutus on saanut runsaasti positiivista palautetta ja haluamme uusia sen kysynnän vuoksi.

Koulutuspäivä järjestetään 16.2.2016 Tampereen teknillisellä yliopistolla.

Lataa tästä koulutuspäivän ohjelma

Ilmoittaudu tapahtumaan tästä linkistä

Lisätietoja
Jukka-Pekka Rapinoja
*

Ilmanvaihtokanaviston puhtausstandardi revisiointiin

SFS-EN 15780 Ventilation for buildings. Ductwork. Cleanliness of ventilation systems / Rakennusten ilmanvaihto. Kanavistot. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus -standardin revisiointityö on alkamassa.

Soveltamisala
Tämä eurooppalainen standardi koskee sekä uusia että olemassa olevia ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiä ja määrittää puhtauskriteerien arvioinnin sekä näiden järjestelmien puhdistusmenetelmät, ja puhdistustehokkuuden vahvistaminen koskee paitsi järjestelmiä myös niiden tuotteita jotka ovat standardien EN 1505, EN 1506, EN 13053, EN 13180 ja EN 13403 mukaisia, ja joita käytetään CEN/TC 156 sovellusalan mukaisissa rakennusten ilmastointiin ja ilmanvaihtoon käytettävissä järjestelmissä.

Tämä eurooppalainen standardi ei koske teollisuusprosessien ilmateknisiä järjestelmiä.
Ilmanvaihtojärjestelmien puhtautta pidetään tärkeänä ihmisen viihtyvyydelle ja terveydelle, energiankulutukselle, järjestelmien käyttöiälle sekä ilmanvaihdon palvelemien tilojen toiminnan puhtaudelle. Standardiin sisältyy myös pohdintaa vaihdettavien osien suhteen, vaihtoehtona puhdistukselle (esim. taipuisien kanavien ja ilmansuodattimien tapauksessa). Tämä eurooppalainen standardi määrittää yleiset vaatimukset ja menetelmät ilmanvaihtojärjestelmän ja -kanaviston puhtauden arviointiin ja ylläpitoon, mukaan lukien
  • puhtauslaatuluokitus
  • puhdistustarpeen arviointi (silmämääräinen, mittaukset)
  • arviointien aikavälit (yleinen opastus), opastus standardien EN 15239 ja EN 15240 mukaisiin järjestelmätarkastuksiin tarvittaessa
  • puhdistusmenetelmän valinta – oltava yhdenmukainen standardin EN 12599 mukaisen käyttöönotto-dokumentaation suhteen
  • puhdistuksen tulosten arviointi.
Tämä eurooppalainen standardi on rinnakkainen standardille EN 12097, joka määrittää vaatimukset kanavistojen mitoille ja muodoille sekä puhdistusta ja huoltoa varten tarkoitettujen huoltoluukkujen sijainnille.
Tämä eurooppalainen standardi on laadittu kattostandardiksi, jonka opastavia liitteitä voidaan muuttaa, täydentää tai lisätä tulevissa tämän eurooppalaisen standardin versioissa erityisille järjestelmätyypeille, sekä järjestelmän sisältämille tuotteille tai käyttötavoille, kuten
  • Ilmankäsittelykoneet (AHU)
  • suodattimet
  • kostuttimet
  • hajautetut ilmankäsittelykoneet kuten puhallin- ja suutinkonvektorit
  • päätelaitteet
  • keittiön poistoilmajärjestelmät.

Tämän standardin pääkohderyhmät ovat puhtauslaatuluokkien ja puhdistusmenetelmien määrittäjät, pääsääntöisesti järjestelmäsuunnittelijat jotka myös määrittävät järjestelmän luoksepäästävyyden, rakennusten omistajat, huoltoyhtiöt, loppukäyttäjät sekä konsultointi- ja valvontayritykset.

Lisätietoja
Kimmo Konkarikoski

*

Käytettävyys–standardi on lausunnolla (10.2. asti) – vielä ehtii lausumaan

EN ISO 9241-11 - Ergonomics of human-system interaction. Part 11: Usability: Definitions and concepts (ISO/DIS 9241-11:2015)

Standardissa ISO 9241-11 määritellään käytettävyys ja esitetään, mitä tietoja tarvitaan näyttöpäätteiden ja tietojärjestelmien käytettävyyden määrittelyssä ja arvioinnissa, kun mittana on käyttäjän suoriutuminen ja tyytyväisyys. Opastusta annetaan sekä tuotteen (laitteisto, ohjelmisto tai palvelu) käyttötilanteen että käytettävyyden mittaamisen kuvaamiseksi yksikäsitteisesti. Ohjeet annetaan yleisinä periaatteina ja tekniikoina, eikä niinkään vaadita määrättyjen menetelmien käyttöä.

Käynnissä oleva lausuntovaihe on tärkein vaihe standardin laatimisessa. On olennaista saada kommentteja ja kehitysehdotuksia laajalta kohdeyleisöltä, joka tuntee paikalliset olosuhteet ja mahdolliset erityistarpeet. Kommentteja voi antaa kuka tahansa. Standardiehdotuksesta kiinnostuneen täytyy vain rekisteröityä SFS:n lausuntopyyntöpalvelun käyttäjäksi osoitteessa http://lausunto.sfs.fi .

Suora linkki - http://lausunto.sfs.fi/Home/Details/2493

Linkki uutiseen  http://www.metsta.fi/uutiskirje/2015/09/tiedote_09_2015.php

Lisätietoja
Kimmo Konkarikoski

*

Ilmanvaihdon suodattimet

Uusia työkohteita
- Test method to measure the efficiency of air filtration media against spherical nanomaterials in the 3-30 nm size range
- Test method to measure the efficiency of air filtration media against spherical nanomaterials in the 20-500 nm size range
- Method to evaluate the UV dose in duct UVGI air disinfection facilities

Suodattimien yleisstandardi on päivittymässä koko mailman kattavaksi SFS EN ISO –standardiksi.
-  SFS-EN 779 Particulate air filters for general ventilation. Determination of the filtration performance korvautuu EN ISO 16890 - Air filters for general ventilation – sarjalla (julkaistaan vuoden 2016 aikana)

•    SFS EN ISO 16890 – 1 Air filters for general ventilation  -- Part 1: Technical specifications, requirements and efficiency classification system based upon Particulate Matter (PM)
•    SFS EN ISO 16890 – 2 Air filters for general ventilation  -- Part 2: Measurement of fractional efficiency and air flow resistance
•    SFS EN ISO 16890 – 3 Air filters for general ventilation. Part 3: Determination of the gravimetric efficiency and the airflow resistance versus the mass of test dust captured
•    SFS EN ISO 16890 – 4 Air filters for general ventilation  -- Part 4: Conditioning method to determine the minimum fractional test efficiency

Lisätietoja
Kimmo Konkarikoski

*

METSTAn Mika Vartiainen eurooppalaisen terässtandardisoinnin ruoriin

METSTAn asiantuntija DI Mika Vartiainen on valittu eurooppalaisen terässtandardisoinnin koordinointikomitean ECISS/COCORin puheenjohtajaksi vuosille 2016-2018. Tätä ennen Vartiainen on toiminut COCORin varapuheenjohtajana vuodesta 2013. ECISS (European Committee for Iron and Steel Standardisation) on CENin liitännäisorganisaatio, joka vastaa teräksiä ja terästuotteita sekä metallisten materiaalien aineenkoetusta koskevien eurooppalaisten standardien laadinnasta.

ECISSin toiminnan alkujuuret liittyvät läheisesti Euroopan unionin alkuna pidettyyn Euroopan hiili- ja teräsyhteisöön, johon vuonna 1953 perustettiin COCOR (Coordinating Commission for the Nomenclature of Iron and Steel Products). Vuoteen 1986 mennessä COCORin piirissä laadittiin noin parisataa Euronorm-dokumenttia, jotka ovat toimineet esikuvina nykyisille terästen EN-standardeille. Esimerkiksi rakenneteräksiä käsitelleestä Euronorm 25 –dokumentista on laadittu eurooppalainen rakenneterästen standardisarja EN 10025-1…6. Vuodesta 1986 alueen standardisoinnista on vastannut ECISS ja sen nykyiset 12 teknistä komiteaa.

ECISSin teknisten komiteoiden toimintaa valvoo ja ohjaa koordinoiva komitea ECISS/COCOR, johon voidaan nimetä kustakin ECISSin jäsenmaasta kolme edustajaa: yksi teräksen valmistajien edustaja, yksi teräksen käyttäjien edustaja ja yksi standardisointiorganisaation edustaja. COCORin työskentelyä johtavat puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa.

CENin 33 jäsenmaasta vain Bulgaria, Turkki, Slovenia, Kypros, Malta ja Makedonia eivät ole mukana ECISSin toiminnassa. ECISS laatii eurooppalaiset terässtandardit omien sääntöjensä mukaisesti, jotka kuitenkin ovat lähes identtiset CENin standardien laadintasääntöjen kanssa. Kuten CENin komiteoissa laaditut standardiehdotukset, myös ECISSin laatimat ehdotustekstit tulevat julkisille lausuntokierroksille kaikissa CENin jäsenmaissa, vaikka virallisesti ECISS luovuttaa ehdotustekstit CENin jäsenmaiden hyväksyttäväksi vasta lopulliseen äänestykseen. ECISSin laatimat terässtandardit julkaistaan ja vahvistetaan kaikissa CENin jäsenmaissa kuten muutkin eurooppalaiset EN-standardit.

Eurooppalaisia teräksiin ja metallisten materiaalien aineenkoetukseen liittyviä EN-standardeja on voimassa yli 380 kappaletta. ECISS-komiteoissa on työkohteina tällä hetkellä valmisteltavana noin 140 standardiehdotusta. METSTA vastaa Suomessa kaikkien ECISSin kahdentoista teknisen komitean standardisointityön kansallisesta koordinoinnista. Alueen standardisointiin voi osallistua METSTAn kansallisten komiteoiden K 900 "Teräkset ja aineenkoetus", K 54 "Betoniteräkset" sekä K 107 ”Painelaitemateriaalit” kautta.

Lisätietoja
Mika Vartiainen
Hanna Järvenpää



Kauniita talvipäiviä!

Toivovat ja toivottavat METSTAlaiset
*

Ajankohtaiset lausuntopyynnöt