Tulosta
  30.11.2015
*

Käytettävyys–standardi on lausunnolla

prEN ISO 9241-11 - Ergonomics of human-system interaction. Part 11: Usability: Definitions and concepts (ISO/DIS 9241-11:2015)

Standardissa ISO 9241-11 määritellään käytettävyys ja esitetään, mitä tietoja tarvitaan näyttöpäätteiden ja tietojärjestelmien käytettävyyden määrittelyssä ja arvioinnissa, kun mittana on käyttäjän suoriutuminen ja tyytyväisyys. Opastusta annetaan sekä tuotteen (laitteisto, ohjelmisto tai palvelu) käyttötilanteen että käytettävyyden mittaamisen kuvaamiseksi yksikäsitteisesti. Ohjeet annetaan yleisinä periaatteina ja tekniikoina, eikä niinkään vaadita määrättyjen menetelmien käyttöä.

Standardin ISO 9241-11 sisältämää opastusta voidaan käyttää käytettävyyttä koskevien tietojen hankkimisessa, käytettävyyden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa sekä käytettävyyttä koskevien tietojen välittämisessä. Standardissa 9241-11 opastetaan, miten tuotteen käytettävyys voidaan määrittää ja arvioida. Sitä voidaan soveltaa sekä yleiseen käyttöön tarkoitettuihin tuotteisiin että jonkin organisaation hankkimiin tai sitä varten kehitettyihin tuotteisiin.

Tärkeimmät muutokset edelliseen versioon:
- Soveltamisaluetta on laajennettu järjestelmiin ja palveluihin (yhteensopiva muiden ISO-9241 osien kanssa, erit. ISO 9241-210 sekä ISO 26800 ja ISO 20282)
- Lisätty laajempia tavoitteita, mukaan lukien henkilökohtaiset sekä organisaatioiden tulokset
- Vaikuttavuus, jolla käyttäjät saavuttivat määritellyt tavoitteet (otetaan huomioon sekä myönteiset että kielteiset tulokset) on määritelty pohjautuen tarkkuuteen, täydellisyyteen sekä kielteisten seurausten vähyyteen.
 - Tehokkuus on määritelty saavutetun tuloksen ja käytettyjen resurssien suhteena (kuten ISO 9000).
- Tyytyväisyys on selkeytetty sisältämään nimenomaisesti emotionaalisia ja fysiologisia vaikutuksia, joita syntyy käytettävyyskokemuksesta.

Egonomia-alueella myös muita uusia työkohteita:
- Tuntopalautteeseen – sekä aistimukseen (haptic, tactile) ja eleisiin (gesture) liittyvät:
  - ISO/DIS 9241-940 Ergonomics of human-computer interaction — Part 940: Evaluation of tactile and haptic interactions
 - ISO/DIS 9241-960 Ergonomics of human-computer interaction — Part 960: Gestures in tactile and haptic interactions
 - NWIP Ergonomics — Accessible design — Guidelines for designing tactile/haptic symbols and letters 
  - Ergonomics - Accessible design - input controls of consumer products - Part Ⅰ : Input controls accessibility for basic operation

Käynnissä oleva lausuntovaihe on tärkein vaihe standardin laatimisessa. On olennaista saada kommentteja ja kehitysehdotuksia laajalta kohdeyleisöltä, joka tuntee paikalliset olosuhteet ja mahdolliset erityistarpeet. Kommentteja voi antaa kuka tahansa. Standardiehdotuksesta kiinnostuneen täytyy vain rekisteröityä SFS:n lausuntopyyntöpalvelun käyttäjäksi osoitteessa http://lausunto.sfs.fi .

Lisätietoja
Kimmo Konkarikoski
*

Kunnossapidon terminologia -standardi lausunnolla

prEN 13306 - Maintenance. Maintenance terminology

Tämän Eurooppalaisen standardin tavoitteena on määritellä yleiset termit kaiken tyyppisille kunnossapidoille ja kunnossapidon johtamiselle riippumatta kunnossapidettävän kohteen tyypistä

Kaiken kunnossapidon johtamisen vastuulla on määrittää sen oma kunnossapitostrategia seuraavien päätavoitteiden mukaisesti:
— varmistaa toiminnon vaadittu käytettävyys optimaalisilla kustannuksilla
— huomioida kohteeseen liittyvät turvallisuus- ja muut pakolliset vaatimukset
— huomioida mahdolliset ympäristövaikutukset
— säilyttää kohteen kunto ja/tai tuotteen tai palvelun laatu tarvittaessa huomioiden kustannukset

Liittessä F (Annex F) kerrotaan oleelliset muutokset edelliseen version (SFS-EN 13306:2010)

Käynnissä oleva lausuntovaihe on tärkein vaihe standardin laatimisessa. On olennaista saada kommentteja ja kehitysehdotuksia laajalta kohdeyleisöltä, joka tuntee paikalliset olosuhteet ja mahdolliset erityistarpeet. Kommentteja voi antaa kuka tahansa. Standardiehdotuksesta kiinnostuneen täytyy vain rekisteröityä SFS:n lausuntopyyntöpalvelun käyttäjäksi osoitteessa http://lausunto.sfs.fi .

Lisätietoja
Kimmo Konkarikoski
*

Uusi työkohde arvojohtamiseen

Value management - Function analysis, basic characteristics, Functional Need Analysis (FNA) (or external) and Technical Function Analysis (TFA) (or internal) - Requirements for deliverables and implementation approach

Toiminta analyysi (Function analysis) on määritelty standardissa SFS-EN 12973:2000 Value management.
Tämä uusi työkohde laajentaa ajattelua uusille sovellusalueille.  Lisäksi laajennetaan tekniseen (FTA) ja tarveanalyysiin (FNA).

Lisätietoja
Kimmo Konkarikoski
*

Piensatelliitteja avaruuteen yli 100 kappaletta vuodessa – Suomi myös avaruusvaltioksi

Myös Suomi on liittymässä uusien avaruusvaltioiden joukkoon vuoden 2015 lopulla, kun Aalto-yliopistossa rakennettu Aalto-1 satelliitti laukaistaan avaruuteen. Aalto-1 vie testattavaksi merkittävää suomalaista avaruusosaamista: VTT:n kehittämää uudenlaista spektrometrilaitetta käytetään ympäristön kaukokartoittamiseen, ja Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston opiskelijoiden rakentamaa säteilymonitoria säteilymittauksiin. Aalto-1 testaa myös Ilmatieteen laitoksen kehittämää sähköstaattista plasmajarrua kiertoradan alentamiseksi.

Edulliset piensatelliitit ovat mullistamassa avaruusalaa ympäri maailmaa. Elektroniikan koon ja virrankulutuksen merkittävä pienentyminen ja suorituskyvyn kasvu mahdollistavat aiempaa reilusti pienempien, vain muutaman kilon painoisten, satelliittien valmistamisen. Pieni massa johtaa merkittävästi pienempiin kehitys- ja laukaisukustannuksiin, mikä puolestaan näkyy satelliittien määrän nopeana kasvuna ja alan kaupallistumisena. Sen myötä tulee ajankohtaiseksi myös piensatelliittien vakuuttaminen ja siihen liittyen laitteiden standardienmukaisuus.

Seuraavien viiden vuoden aikana uusia piensatelliitteja tullaan laukaisemaan yli 500 kappaletta. Tällä hetkellä kansainvälisessä rekisterissä on noin 2600 rekisteröityä avaruuslaitetta maan kiertoradalla, joten lisäys tulee olemaan merkittävä.

Uusien piensatelliittien avulla saadaan kattavaa tutkimustietoa Maan kiertoradalta sekä kauempaa avaruudesta. Piensatelliitit voivat toimia myös olennaisena osana aurinkokuntamme resurssien, esimerkiksi asteroidien sisältämien rikkauksien, laajassa ja kustannustehokkaassa kartoittamisessa. Aalto-yliopistossa kehitteillä olevan Aalto-2-piensatelliitti osallistuu Euroopan komission rahoittamaan QB50-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tutkia aiemmin laajasti kartoittamatonta yläilmakehän aluetta.

Ennen piensatelliittien laajempaa käyttöönottoa pitää kuitenkin ratkaista niiden luotettavuusongelmat. Maailmalla tähän mennessä laukaistujen piensatelliittien toimintavarmuus on ollut noin 50% luokkaa. Suurena syynä tähän ovat olleet piensatelliittihankkeiden riittämättömät laadunvarmistuskäytännöt.  Perinteisiä avaruusteollisuuden standardeja ei suoraan voida soveltaa hyvin erilaisen kustannustason ja nopean kehitysaikataulun vuoksi. Piensatelliitit hyödyntävät paljolti alun perin maanpäälliseen käyttöön tarkoitettua elektroniikkaa ja niistä toteutettuja kaupallisia järjestelmiä, joille ei ole luotu avaruuskäyttöön standardoituja testauskäytäntöjä.

On oletettavaa, että alan kaupallistuessa piensatelliitteja käyttävät tahot haluavat tulevaisuudessa vakuuttaa satelliittinsa, ja tämä edellyttää myös tiettyjen laatustandardien noudattamista ja sertifioitujen testauspalveluiden käyttöä.

Piensatelliittialan standardointi onkin aloitettu kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä ISOssa, jonka ’Space Systems and Operations’ –alakomiteassa on valmisteilla mm. piensatelliittien ja niihin myytävien järjestelmien testausstandardi. Suomi on liittynyt mukaan standardin valmisteluun kotimaassa valmistettavien piensatelliittien korkean laadun ja kaupallisen kilpailukyvyn mahdollistamiseksi tällä nopeasti kasvavalla alalla.

Lisätietoja
Ville Saloranta
*

Kuukauden standardi - Lämpöpumppujen tehokkuus selville standardien avulla

Talvi on tulossa ja ensilumi on satanut jo eteläänkin. Talven ja lumen mukana tulevat kylmät ilmat, jolloin tehokkaat sisäilman lämmitysratkaisut tulevat entistä tärkeämmiksi. Yksi ratkaisu on ilmalämpöpumppu, jossa lämpöä siirretään sähkömekaanisella työllä ulkoilmasta sisäilmaan.
 
Ilmalämpöpumppujen tehokkuutta voidaan arvioida lämpökertoimella (Coefficient of Performance, COP), joka kertoo kuinka tehokkaasti sähköä saadaan muunnettua lämmöksi. Esimerkiksi lämpökertoimella COP 3 yhdestä  kilowatista sähköenergiaa saadaan 3 kilowattia lämpöenergiaa. COP 1 vastaa suoraa sähkölämmitystä.
 
COP määritetään neliosaisella standardilla SFS-EN 14511, joka käsittelee lämmitykseen ja jäähdytykseen tarkoitettuja huoneilmastointikoneita, nestejäähdyttimiä ja lämpöpumppuja. Standardin eri osat käsittelevät määritelmiä, testausolosuhteita ja –menetelmiä sekä vaatimuksia.
 
Ilmalämpöpumppujen lämmitystehokkuus laskee ulkolämpötilan laskiessa. Lämpökertoimen määrittämisessä käytetään ulkolämpötilana +7 °C, joka ei sovellu Suomen pakkasiin kovin hyvin. Paremmin Suomen olosuhteisiin sopii SCOP eli kausittainen lämpökerroin, joka ottaa huomioon paikalliset olosuhteet. SCOP määritetään standardilla SFS-EN 14825, jossa Euroopan ilmasto-olosuhteet on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen: Ateenan, Strasbourgin ja Helsingin. Suomessa käytettävän lämpöpumpun tehokkuuden kertookin näppärästi Helsingin olosuhteiden mukaan määritetty SCOP.
 
Edellä mainittuja standardeja uudistetaan parhaillaan uusien ekosuunnittelun ja energiamerkinnän vaatimusten mukaisiksi. SFS-EN 14511 on tällä hetkellä lausuntopyyntövaiheessa ja standardin SFS-EN 14825 uusi painos julkaistaneen maaliskuun 2016 aikana.
 
Lisätietoja
Ville Saloranta


Hyvää joulunodotusta!
Toivottavat METSTAlaiset
*

Ajankohtaiset lausuntopyynnöt