Tulosta
  1.10.2015
*

Jätevedenpumppaamoiden CE-merkintä tehtävä toistaiseksi kumotun standardin mukaan

Jäteveden kiinteistökohtaisille pumppaamoille on julkaistu keväällä 2015 uudet harmonisoidut tuotestandardit

•    SFS-EN 12050-1:2015 Jäteveden kiinteistökohtaiset pumppaamot. Talousjäteveden pumppaamot
•    SFS-EN 12050-2:2015 Jäteveden kiinteistökohtaiset pumppaamot. Osa 2: Harmaavesipumppaamot
•    SFS-EN 12050-3:2015 Jäteveden kiinteistökohtaiset pumppaamot. Osa 3: Kiinteistön sisäiset
     pienpumppaamot
•    SFS-EN 12050-4:2015 Jäteveden kiinteistökohtaiset pumppaamot. Osa 4: Talousjätevesi- ja
     harmaavesiviemärijärjestelmien takaiskuventtiilit

Näiden viitetietoja ei ole kuitenkaan julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
CE-merkintää ei voi siis kiinnittää SFS-EN 12050-sarjan vuoden 2015 versioiden mukaisesti, vaan tähän on sovellettava vuoden 2001 kumottuja standardeja:

•    SFS-EN 12050-1:2001 Jäteveden kiinteistökohtaiset pumppaamot. Rakenne ja testausperiaatteet.
     Osa 1: Talousjäteveden pumppaamot
•    SFS-EN 12050-2:2000 Jäteveden kiinteistökohtaiset pumppaamot. Rakenne- ja testausperiaatteet.
     Osa 2: Harmaavesipumppaamot
•    SFS-EN 12050-3:2000 Jäteveden kiinteistökohtaiset pumppaamot. Rakenne- ja testausperiaatteet.
     Osa 3: Kiinteistön sisäiset talousjäteveden pienpumppaamot
•    SFS-EN 12050-4:2000 Jäteveden kiinteistökohtaiset pumppaamot. Rakenne- ja testausperiaatteet.
     Osa 4: Talousjätevesi- ja harmaavesiviemärijärjestelmien takaiskuventtiilit

Asia on käsittelyssä standardin laatineessa komiteassa CEN/TC 165 Wastewater engineering.

Tilanteen harmonisoitujen standardien viitetietojen julkaisemisesta voi tarkistaa Euroopan komission sivuilta:
http://ec.europa.eu/growth/single-market/european-standards/harmonised-standards/construction-products/


Lisätiedot
Tuire Tommila
*

Levyntyöstön meistotekniikkaan liittyvät SFS-standardit on uusittu

Levyntyöstön meistotekniikkaan liittyvät, saksalaisiin DIN-standardeihin perustuvat SFS-standardit on uusittu. Lisäksi on julkaistu aivan uusi levyntyöstötekniikan SFS-standardi liittyen teräsohutlevyn kylmätaivutukseen. Levyntyöstöön liittyvät standardit ovat teollisuudessa laajalti käytettyjä, joten on tärkeää huolehtia, että käytössä ovat vain voimassaolevat standardit.

Meistotyökappaleen oikealla suunnittelulla voidaan usein säästää huomattavasti raaka-ainetta. Tietyissä tapauksissa on taloudellisempaa valmistaa monimutkaiset kappaleet yhdistämällä useita yksinkertaisempia kappaleita (esim. hitsaamalla, niittaamalla, liimaamalla). Meistettyjen teräsosien suunnitteluohjeita sisältävä standardi SFS 5804 keskittyy teräksestä valmistettavien meistotyökappaleiden oikeaan suunnitteluun ja valmistusmenetelmiin. Meistotekniikan yleistoleransseja käsittelevän standardin SFS 5803 tarkoituksena puolestaan on työpiirustusten yksinkertaistaminen.

Taivutusta tarvitaan useimmissa ohutlevytuotteissa, kuten teräsohutlevystä taivutetuissa kappaleissa, joita käytetään teräsrakenteissa ja tavanomaisessa koneenrakennuksessa. Tähän työhön avuksi on laadittu uusi kansallinen standardi SFS 5998.

SFS 5803, Meistotekniikka. Yleistoleranssit

Standardin mukaisia yleistoleransseja sovelletaan valssatuista teräslevyistä kylmänä tai kuumana leikatuille, taivutetuille tai syvävedetyille kappaleille.

SFS 5804, Meistotekniikka. Meistettyjen teräsosien suunnitteluohjeita
Standardi sisältää suunnitteluohjeita teräksestä valmistettavien meistotyökappaleiden oikeaan suunnitteluun sekä ohjeita eri valmistusmenetelmiin liittyviin kysymyksiin.

SFS 5998, Valssatun teräsohutlevyn kylmätaivutus
Standardi esittelee taivutuksen periaatteet ja kiinnittää suunnittelijan huomion tekijöihin, jotka tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa: muodonmuutokset, kappaleen koko, taivutussäde ja aihion oikaistu pituus.

Standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto, SFS http://sales.sfs.fi/sfs/

Lisätiedot
Jukka-Pekka Rapinoja

*

Ilmastoinnin käyttöönoton mittaukset, testit ja tarkastukset

Rakennusten ilmastoinnin käyttöönoton testimenettelyitä käsittelevä standardi SFS EN 12599 on julkaistu nyt myös suomenkielisenä. Standardi määrittelee mitä tarkastuksia, mittauksia ja testejä ilmastointijärjestelmien käyttöönotossa käytetään. Tarkastukset ja mittaukset suoritetaan osittain ennen luovutusta, sen aikana ja sen jälkeen.

Standardi mahdollistaa yksinkertaisten menetelmien käytön silloin kun se on tarkoituksenmukaista, ja vaativampien menetelmien käytön silloin kun se on tarpeellista. Kun järjestelmä on asennettu, säädetty ja tasapainotettu, sovelletaan standardissa kuvattuja mittausmenetelmiä. Tässä sovelletaan standardin EN 12792 mukaan määriteltyjen koneellisten ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja niiden osien tarkastuksiin, mm. seuraaville laitteille:

•    päätelaitteet ja -yksiköt
•    ilmankäsittelykoneet
•    ilmanjakojärjestelmät (tuloilma, poistoilma, jäteilma)
•    palonrajoittimet
•    automaatiolaitteet

Standardi ei ota kantaa

•    lämmöntuottojärjestelmiin ja niiden säätöön
•    kylmäteknisiin järjestelmiin ja -laitteisiin ja niiden säätöön
•    ilmankäsittelykoneiden tarvitseman lämmitys- tai jäähdytysenergian siirtoon
•    paineilman jakelujärjestelmiin
•    vedenkäsittelyjärjestelmiin
•    keskitettyyn höyryntuottoon ilman kostutusta varten
•    sähkönjakelujärjestelmiin

Standardi soveltuu ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiin, joiden tarkoituksena on ylläpitää viihtyisä sisäilmasto rakennuksissa ja siten tätä standardia voidaan käyttää myös asuntojen ilmanvaihtojärjestelmiä varten. Sitä on mahdollista soveltaa myös teollisuus- ja muiden prosessien olosuhteiden ylläpitämiseen tarkoitettuihin järjestelmiin, vaikka niitä ei suoraan käsitellä.

Standardi ei esitä urakkasopimuksia koskevia vaatimuksia. Standardin soveltamisen helpottamiseksi urakkasopimuksessa tulisi kuitenkin ottaa huomioon liitteessä F luetellut vaatimukset.

Tämän eurooppalaisen standardin mittausmenetelmiä voidaan käyttää ilmastointijärjestelmien energiatarkastuksia varten EU-direktiivin 2010/31/EU mukaisesti (rakennusten energiatehokkuusdirektiivi) (ks. EN 15239, EN 15240).

Standardi SFS EN 12599 korvaa pitkään käytössä olleet SFS standardit:
SFS 4699:1988,
SFS 5511:1989,
SFS 5512:1989,
SFS 5517:1989

SFS EN 12599 - RAKENNUSTEN ILMANVAIHTO. ILMASTOINTI- JA ILMAVAIHTOJÄRJESTELMIEN LUOVUTUKSEEN LIITTYVÄT TESTIMENETTELYT JA MITTAUSMENETELMÄT / Ventilation for buildings. Test procedures and measurement methods to hand over air conditioning and ventilation systems


Lisäksi käsikirja 50 - 1 Rakennusten ilmanvaihto. Osa 1: Ilmastointikanavat
Ilmanvaihto tarkoittaa rakennuksen sisäilman poistoa ja korvaamista toista kautta tuodulla ulkoilmalla sekä sisäilman puhdistusta. SFS-käsikirjasarjaan 50 Rakennusten ilmanvaihto on koottu ilmanvaihdon tärkeimmät eurooppalaiset standardit.

Kirja on tarkoitettu kaikille ilmastoinnin (ilmastointikanavat) tilaus-toimitusketjuun liittyville toimijoille, joiden vastuualueella on tilaaminen, suunnittelu, valvonta, asennus, huolto, puhdistus ja puhtaanapito. Käsikirja sisältää standardit ilmastointikanavien ja kanavanosien mitoista, mekaanisista lujuus- ja tiiveysvaatimuksista sekä puhdistuksesta.

Standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto, SFS http://sales.sfs.fi/sfs/

Lisätiedot
Kimmo Konkarikoski

*

Uudet vaatimukset vesimittareille

Uusi standardi määrittelee metrologiset ja tekniset vaatimukset vesimittareille ja auttaa varmistamaan vesimittarin vaatimustenmukaisuuden sekä vertailemaan eri mittareita.

Standardisarja SFS-EN ISO 4064 käsittelee vesimittareita kylmälle juomakelpoiselle vedelle (talousvesi) sekä kuumalle vedelle.  Sarjan osa 1 määrittelee metrologiset ja tekniset vaatimukset vesimittareille, joissa paineistetun ehyen putken läpi virtaa kylmää juomakelpoista (talousvesi) vettä tai kuumaa vettä. Nämä mittarit käsittävät kokonaistilavuutta osoittavat laitteet. Mekaanisten vesimittareiden lisäksi vaatimukset soveltuvat sähköisille tai elektronisille kylmän juomakelpoisen veden tai kuuman veden tilavuuden mittaamiseen tarkoitetuille mittareille sekä elektronisille apulaitteille.

Standardin osassa 1 esitetään vesimittareita koskevat
•    metrologiset vaatimukset kuten tilavuusvirtojen arvot
•    elektronisilla laitteilla varustettuja vesimittareita koskevat vaatimukset, esimerkiksi virtalähde
•    tekniset vaatimukset kuten vesimittarien rakenne ja materiaalit, säätö ja korjaus sekä merkit ja merkinnät
•    metrologinen valvonta eli viiteolosuhteet, tyyppiarviointi ja hyväksyntä sekä alkutarkastus.
•    Lisäksi standardissa kuvataan elektronisia laitteita sisältävien vesimittarien tehokkuuden testaus,
     tarkastustoiminnot sekä sallitut virheet palvelussa ja jälkitarkastus.

SFS-EN ISO 4064-1 Vesimittarit kylmälle juomakelpoiselle vedelle sekä kuumalle vedelle. Osa 1: Metrologiset ja tekniset vaatimukset

Hankintaan, asennukseen, maahantuontiin ja valmistukseen

Kannattaa varmistaa, että vesimittari vastaa tämän standardin vaatimuksia. Jos näin on, mittari on direktiivin 2004/22/EY EY (Measuring instruments directive) olennaisten vaatimusten mukainen. Standardi antaa yhteisen kielen ostajille, valmistajille ja maahantuojille, koska siinä määritellään vesimittareita koskevat termit. Kun olet hankkimassa vesimittaria, turvallisuusvaatimuksiin ja testimenetelmiin kannattaa tutustua. Niiden avulla osaat valita direktiivin vaatimukset täyttäviä laitteita. Jos tuot vesimittareita maahan, yhdenmukaiset vaatimukset helpottavat eri tuotteiden vertailua. Jos valmistat vesimittareita, sinun on helpompi saada tuotteesi Euroopan markkinoille.

Muita vaatimuksia vesimittareille

Kannattaa tutustua myös muihin vesimittareiden vaatimuksia ja testausta koskeviin standardeihin, jotka ovat osa standardisarjaa SFS-EN ISO 4064 Vesimittarit kylmälle juomakelpoiselle vedelle sekä kuumalle vedelle:
Osa 2: Testimenetelmät
Osa 3: Testausraportti
Osa 4: Ei-metrologiset vaatimukset, joita ei käsitellä standardissa ISO 4046-1
Osa 5: Asennusvaatimukset.

Standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto, SFS http://sales.sfs.fi/sfs/

Lisätiedot
Kimmo Konkarikoski

*

Uudistettu SFS-käsikirja 158 Painelaitteet julkaistaan lokakuussa

Lokakuussa julkaistaan käsikirjan 158 Painelaitteet uudistettu painos. Se sisältää painelaitteita käsittelevät suomeksi käännetyn standardisarjan SFS-EN 764 sekä tekniset raportit CEN/TR 764-6 ja CR 13445-7:fi:

•    SFS-EN 764-1 Painelaitteet. Osa 1: Sanasto. 2015 (2. painos)
•    SFS-EN 764-2 Painelaitteet. Osa 2: Suureet, tunnukset ja yksiköt. 2012 (2. painos)
•    SFS-EN 764-4 Painelaitteet. Osa 4: Metallisten materiaalien teknisten toimitusehtojen laatiminen.
      2015 (2. painos)
•    SFS-EN 764-5 Painelaitteet. Osa 5: Metallisten materiaalien vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja
     ainestodistukset. 2015 (2. painos)
•    CEN/TR 764-6 Painelaitteet. Osa 6: Käyttöohjeiden rakenne ja sisältö. 2012 (2. painos)
•    SFS-EN 764-7 Painelaitteet. Osa 7: Lämmittämättömien painelaitteiden turvajärjestelmät.
     2002 (1. painos)
•    CR 13445-7:fi Lämmittämättömät painesäiliöt. Osa 7: Opas vaatimustenmukaisuuden
     arviointimenettelyjen käytöstä. 2002 (1. painos)

Sanasto-osaa SFS-EN 764-1 on laajennettu merkittävästi 18 termistä 223 termiin. Lisäksi siihen on sisällytetty osapuolten määritelmiä käsittelevän kumotun standardin SFS-EN 764-3 termit. Osan SFS-EN 764-4 muutoksia ovat mm. uusi liite F Materiaalin erityisarvioinnin esimerkki teräkselle ja muutokset valmistajien tekemiin sulatusten määriin terästen hyväksymismenettelyssä. Osan SFS-EN 764-5 muutoksia ovat mm. toimitukselliset muutokset ja uusi liite A Yhdenmukaistetun standardin tai materiaalin eurooppalaisen hyväksynnän mukaisen materiaalin alkuvaiheen tuotannon testaus, joka on siirretty nelososan kohdasta A.4.

Standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto, SFS http://sales.sfs.fi/sfs/

Lisätiedot
Ville Saloranta

*

Vedenlämmittimien ja tilanlämmittimien Ecodesign-standardisointi

Ecodesign–asetuksen mukaiset standardisointiohjelmat liittyen mandaatteihin M/534 (vedenlämmittimet, Water heaters) ja M/535 (tilanlämmittimet, Space heaters) ovat alkamassa.

Vaikuttaa seuraaviin alueisiin.
TC 47 - Atomizing oil burners and their components - Function - Safety - Testing
TC 48 - Domestic gas-fired water heaters
TC 57 - Central heating boilers
TC 109 - Central heating boilers using gaseous fuels
TC 113 - Heat pumps and air conditioning units
TC 164 - Water supply
TC 228 - Heating systems and water based cooling systems in buildings
TC 299 - Gas-fired sorption appliances, indirect fired sorption appliances, gas-fired endothermic engine
                 heat pumps and domestic gas-fired washing and drying appliances.
TC 312 - Thermal solar systems and components
TC 59X - Performance of household and similar electrical appliances

Alustavat työohjelmat voit ladata näistä linkeistä:
CEN-TC228_N1134_Work_programme_Space_heaters
CEN-TC228_N1136_Work_programme_Water_heaters

Lisätiedot
Kimmo Konkarikoski
*

Teräskokoonpanojen CE-merkintä -esite ja FPC-paketti päivitetty

METSTAn nettisivuilta löytyvä 'Teräskokoonpanojen CE-merkintä' -esite on päivitetty. Samalla kantavien teräs- ja alumiinirakenteiden CE-merkintään liittyvää FPC-pakettia on täydennetty. Pakettiin on lisätty mallipohjia sekä tarkastussuunnitelma-dokumentti ja auditointivalmiuden kartoituslomake.

Teräskokoonpanojen CE-merkintä -esitteen löydät täältä
FPC-paketin voit ladata tästä linkistä

Lisätiedot
Hanna Järvenpää
*

Tampereen AH-messuilla perehdyttiin hitsauksen standardisointiin

METSTA järjesti yhdessä Hitsausteknillisen yhdistyksen kanssa hitsauksen standardisointiin ja standardeihin liittyvän infotilaisuuden Tampereen Alihankintamessuille. Tilaisuus keräsi mukavasti kiinnostuneita kuulijoita.

Standardit ja niiden muodostama järjestelmä on tunnettava, jotta niitä voi soveltaa tehokkaasti ja oikealla tavalla. Kokemuksen ja tietämyksen lisääntyessä voi tulla halua ja tarvetta vaikuttaa standardien sisältöön. AH-messujen infotilaisuudessa tuotiin esille nimeen omaan tätä ehkä vähemmän tunnettua mahdollisuutta: jokainen voi halutessaan vaikuttaa standardien sisältöön.

Vaikutustapoja on useita riippuen yrityksen tarpeista. Helpoin tapa on seurata käynnissä olevia standardisointityökohteita ja vaikuttaa niihin kommentoimalla standardiluonnoksia. Tällöin täytyy tietää mistä ajantasaiset työohjelmat löytyvät, mikä on niiden aikataulu ja miten kommentointi tapahtuu.

Yritys voi myös liittyä standardisointialueen kansalliseen seurantakomiteaan. Hitsauksen kyseessä ollessa komitea on METSTAn hallinnoima K 105 ”hitsauksen laadunhallinta”. Komiteajäsenyys tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mm. ainutlaatuisen keskustelufoorumin muiden alan asiantuntijoiden kanssa sekä pääsyn CENin ja ISOn teknisten komiteoiden ja työryhmien asiakirjoihin. Kansallinen komitea on myös portti kansainväliseen työhön.

Tehokkainta on vaikuttaa standardien sisältöön osallistumalla CENin ja ISOn teknisten komiteoiden työhön. Standardin laadintaan osallistumalla oman näkökulman ja viestin saa parhaiten esille. Tästä näkökulmasta hitsausstandardi-infossa oli kertomassa Kemppi Oy:n hitsauspalveluiden päällikkö Reetta Verho. Kemppi Oy haluaa olla tietoinen hitsausalan standardien tulevista muutoksista, koska standardeihin tehtävät muutokset koskettavat suoraan yrityksen palveluita ja tuotteita.

”Standardisointiprosessi oli minulle vieras ja vaikutti aluksi kaoottiselle. Prosessi kulkee kuitenkin tietyn kaavan mukaan. On ollut hienoa huomata, että näinkin pienellä maalla kuin Suomella on ihan yhtä suuri äänivalta äänestyksissä kuin suurilla mailla, kuten Yhdysvalloilla tai Saksalla”, Verho kertoi.

Suomen Hitsausteknillisen yhdistyksen asiantuntija Juha Kauppila kertoi tärkeimmistä hitsausstandardeista ja niiden ryhmittelystä. Esityksestä kävi ilmi, että hitsausstandardi on horisontaalinen standardi, joka on periaatteessa riippumaton tuotteesta tai sovelluksesta. Standardien soveltaminen on lähes aina vapaaehtoista, mutta erilaisissa tuote‐ tai sovellusstandardeissa on usein vaatimuksia, joissa viitataan hitsausstandardeihin. Tämä tekee niiden soveltamisesta käytännössä ”pakollista”.




Kuva: Reetta Verho kertoi kokemuksiaan standardisointityöhön osallistumisesta

Lisätiedot
Jukka-Pekka Rapinoja


Värikästä syksyä!
Toivottavat METSTAlaiset
*

Ajankohtaiset lausuntopyynnöt