Tulosta
  3.9.2015
*

METSTA mukana Tampereen Alihankinta-messuilla 15.-17.9.2015

Tervetuloa Alihankinta 2015 –messuille, osastolle A815, päivittämään tietosi standardeista ja niiden tulkinnoista. Uusiin ja uusittuihin standardeihin liittyen uutta kerrottavaa on seuraavista aihealueista: 

Koneturvallisuus ja –piirustukset
Teräsrakenteiden CE-merkinnät
Hitsaus
Ruostumattomat teräkset
Levyntyöstön meistotekniikka ja teräsohutlevyn kylmätaivutus
NDT-menetelmät
Energiakatselmukset
Kunnonvalvonta
Hydrauliikka ja pneumatiikka

Alihankintamessujen yhteydessä METSTA ja SHY järjestävät hitsausstandardeihin ja niiden laatimiseen liittyen infotilaisuuden, josta tarkempaa tietoa edempänä uutiskirjeessä.

*

Näköalapaikka hitsauksen tulevaisuuteen - Hitsausstandardisointitapahtuma Tampereen Alihankintamessuilla

Jos toimit hitsausalan asiantuntijana, et ole voinut olla törmäämättä EN- ja ISO-standardeihin ja niissä esitettyihin vaatimuksiin. Onko sinulla epätietoisuutta miten standardeja käytetään ja miten niihin voisi vaikuttaa?


METSTA järjestää yhdessä Hitsausteknillisen yhdistyksen kanssa hitsauksen standardisointiin ja standardeihin liittyvän infotilaisuuden Tampereen Alihankintamessujen yhteydessä. Tilaisuudessa kuulet yleistä tietoa standardeista sekä erityisesti hitsaukseen liittyvistä standardeista. Mukana tilaisuudessa on Suomen Hitsausteknillisen yhdistyksen asiantuntija Juha Kauppila ja standardisoinnissa vahvasti mukana oleva Kemppi Oy:n hitsauspalveluiden päällikkö Reetta Verho.


Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan lisää hitsauksen standardeista!


Vapaa pääsy

Aika: Torstai 17.9.2015, klo 9.15 – 10.15

Paikka: Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere

kokoustila Blenheim, Kokoustilakäytävä 2. krs 

(Pääaulasta kierreportaat 2. kerrokseen, ylhäällä käynti oikealle kohti kokoustilakäytävää)


Lisätietoja

Jukka-Pekka Rapinoja

*

Energiatehokkuuslaki ja yritysten pakolliset energiakatselmukset

4.12.2012 voimaan tulleessa energiatehokkuusdirektiivissä määritellään joukko sitovia toimenpiteitä EU:n 20 % energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi, joka on yksi EU:n 20-20-20 tavoitteista. Energiatehokkuusdirektiivi implementoitiin kansallisesti energiatehokkuuslailla, joka tuli voimaan vuoden alusta 1.1.2015.

Energiakatselmuksilla varmistetaan osaltaan EU:n energiatehokkuustavoitteiden saavuttaminen. Mandaatti M/479 ja sen perusteella laadittu standardisarja SFS-EN 16247 ”Energiakatselmukset” vastaavat energiatehokkuusdirektiivin artiklan 8 kohtaan energiakatselmusohjelmille ja -velvoitteille. Standardisarja koostuu seuraavista osista, jotka kaikki on julkaistu myös suomeksi:

SFS-EN 16247-1 ”Energiakatselmukset. Osa 1: Yleiset vaatimukset”
SFS-EN 16247-2 ”Energiakatselmukset. Osa 2: Rakennukset”
SFS-EN 16247-3 ”Energiakatselmukset. Osa 3: Prosessit”
SFS-EN 16247-4 ”Energiakatselmukset. Osa 4: Kuljetukset”
SFS-EN 16247-5 ”Energiakatselmoinnit. Osa 5: Energiakatselmoijien pätevyys”

Energiatehokkuuslain myötä kaikki suuret yritykset ovat velvoitettuja tekemään energiakatselmuksia neljän vuoden välein. Katselmusten tarkoituksena on tehostaa yritysten energiankäyttöä ja vähentää siten niiden toiminnasta aiheutuvia ympäristöpäästöjä sekä tuoda energiankäytön tehostumisen myötä yritykselle taloudellisia säästöjä.

Suurella yrityksellä tarkoitetaan energiatehokkuuslain 3 § määritelmissä ”taloudellista toimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka palveluksessa on vähintään 250 työntekijää tai jonka vuosiliikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma on yli 43 miljoonaa euroa”.

Pakolliset katselmukset koskevat niin teollisuuden, kiinteistöalan, palvelualan kuin pankki- ja vakuutusalan yrityksiäkin. Jos yritys noudattaa standardisarjan SFS-EN 16247 vaatimuksia, se täyttää energiatehokkuuslain vaatimukset energiakatselmuksille, mutta sen käyttö ei ole pakollista.

Lisätietoja
*

SFS-EN 12056-sarja: Rakennusten painovoimaiset viemärijärjestelmät

Standardisarja rakennusten painovoimaisen viemärijärjestelmän vaatimuksista järjestelmän suunnitteluun, laskentaan, asennukseen ja kunnossapitoon. Standardisarja kattaa asuintalojen, liikekiinteistöjen, julkisten rakennusten ja teollisuusrakennusten viemärijärjestelmät, sadevesijärjestelmät ja jäteveden pumppaamot.

Putkistojärjestelmien eroavuudet Euroopassa ovat johtaneet erilaisten järjestelmien kehittämiseen. Standardisarjassa on kuvattu yleisimpiä käytössä olevia järjestelmiä yrittämättä kuitenkaan esittää niitä yksityiskohtaisesti. Sarja koostuu viidestä osasta, jotka on kaikki käännetty suomeksi:

Osa 1 ”Yleiset ja toiminnalliset vaatimukset”:
Tässä standardisarjan ensimmäisessä osassa esitetään painovoimaisen viemärijärjestelmän yleiset ja toiminnalliset vaatimukset. Standardi käsittelee myös rajoitetusti teollisuusjätevesien viemärijärjestelmiä sekä nesteiden pumppausta koskevia vaatimuksia.

Osa 2 ”Viemäriputkistot. Suunnittelu ja laskenta”:
Tässä standardisarjan toisessa osassa esitetään periaatteet, joita on noudatettava sekä jätevesiputkistojen suunnittelussa että niitä koskevissa laskelmissa. Standardissa on myös esimerkkejä laskennasta. Standardissa käsitellään rajoitetusti teollisuusjätevesien viemärijärjestelmiä sekä nesteiden pumppausta koskevia vaatimuksia.

Osa 3 ”Sadevesijärjestelmät. Suunnittelu ja laskenta”:
Tämän eurooppalaisen standardin kolmannessa osassa esitetään laskentamenetelmä ei-umpinaisten sadevesijärjestelmien hydrauliselle riittävyydelle sekä esitetään umpivirtausperiaatteella toimivien sadevesijärjestelmien toiminnalliset vaatimukset. Standardissa asetetaan vaatimukset myös sadevesijärjestelmän suunnittelulle ja asentamiselle niiltä osin kuin ne vaikuttavat virtaamatilavuuteen. Tämä eurooppalainen standardi koskee kaikkia sadevesijärjestelmiä, joissa poistoaukot ovat niin isoja, etteivät ne rajoita kourujen virtaamakapasiteettia (eli vesi pääsee virtaamaan vapaasti). Se koskee kaikkia sadevesijärjestelmissä käytettäviä materiaaleja.

Osa 4 ”Jätevedenpumppaamot. Suunnittelu ja laskenta”:
Tässä osassa esitetään jäteveden pumppaamoita koskevat suunnittelu-, käyttö- ja kunnossapitovaatimukset. Standardi koskee rakennusten ja kiinteistöjen jätevesipumppaamoita, joissa kulkee ulosteperäistä jätevettä, harmaavettä ja sadevettä, sekä niiden paineputkistoja ja liitäntöjä pohjaviemäriin. Standardi kattaa myös kiinteistön sisäiset ulosteperäisen jäteveden pienpumppaamot.

Osa 5 ”Asennus ja testaus sekä kunnossapito- ja käyttöohjeet”:
Tässä standardisarjan viidennessä osassa esitetään periaatteet, joita olisi noudatettava jäteveden ja sadeveden painovoimaisten viemärijärjestelmien asennuksessa ja kunnossapidossa. Tässä standardissa käsitellään järjestelmän kiinnittämistä, tukemista, lämmönvaihteluiden aiheuttamien liikkeiden rajoittamista, suojaamista ja huollettavuutta.

Standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, http://sales.sfs.fi/sfs/ 

Lisätietoja
*

Yleinen rakennusten energiatehokkuusstandardi nyt lausuntokierroksella

Suomessa, kuten koko EU:n alueella, rakennusten osuus energiankäytöstä on noin 40 prosenttia.  Nykyisten ja tulevaisuuden rakennusten energiatehokkuusvaatimusten toteutuminen edellyttää sisäympäristön, rakenteiden ja rakennuksen suunnittelun kokonaishallintaa. Nyt uudistumassa oleva yleinen rakennusten energiatehokkuusstandardi on osa n. 50 standardin sarjaa, joka on laadittu komission antaman EPBD –direktiivin eli rakennusten energiatehokkuusdirektiivin perusteella. Käynnissä olevassa standardien uudistustyössä on tarkoitus kehittää standardeja saatujen kokemuksien perusteella. Nyt on alan asiantuntijoilla mahdollisuus vaikuttaa standardien sisältöön ja varmistaa niiden toimivuus Suomessa.


prEN ISO 52000-1 Energy performance of buildings - Overarching EPB assessment - Part 1: General framework and procedures korvaa jo aeimmin kommentoidun 'EN 15603 Energy performance of buildings. Overall energy use and definition of energy ratings / Rakennusten energiatehokkuus. Kokonaisenergiantarve ja energialuokitusten määrittely' -standardin. 

Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää laskentamenetelmiin, rajoihin (assesment boundaries) sekä liitteisiin. 


Käynnissä oleva lausuntovaihe onkin yksi tärkeimmistä vaiheista standardin laatimisessa. On olennaista saada kommentteja ja kehitysehdotuksia laajalta kohdeyleisöltä, joka tuntee paikalliset olosuhteet ja mahdolliset erityistarpeet. Kommentteja voi antaa kuka tahansa. Standardiehdotuksesta kiinnostuneen täytyy vain rekisteröityä SFS:n 

Lausuntopyyntöpalvelun käyttäjäksi osoitteessa http://lausunto.sfs.fi .

Lisätietoja
*

Kansainvälisiä hitsausstandardeja laadittiin Helsingin kesässä

Voisiko heinäkuussa olla parempaa tekemistä kuin perehtyä hitsauksen standardisointiin? Saattaisi olla, mutta siitä huolimatta ISOn hitsausstandardeja laativa tekninen komitea ISO/TC 44 kokoontui heinäkuun toisella viikolla METSTAn isännöimänä Helsingissä. Kokoukseen osallistui 32 asiantuntijaa 15 maasta eri puolilta maailmaa. Suomea kokouksessa edusti kirjoittajan lisäksi kaksi teollisuuden ja etujärjestön edustajaa.

ISO/TC 44 -komitean työsarka on melkoinen; sen vastuulla on yli 300 julkaistua standardia ja lukuisia uusia työkohteita. Hitsaus on laajasti käytetty liittämismenetelmä eri teollisuuden aloilla ja siten hyvin horisontaalinen standardisointialue. Hitsaukseen liittyen standardisoidaan mm. hitsattavia materiaaleja, hitsauksen lisäaineita, hitsien tarkastusta, termistöä ja hitsaushenkilöstön pätevöintiä eri hitsausmenetelmiin.

Hitsausstandardien laadintaprosessi poikkeaa tavanomaisesta ISO-työstä, sillä monet standardiehdotukset laatii komitean pyynnöstä alunperin kansainvälinen hitsausjärjestö IIW. Standardiehdotukset toimitetaan ISOlle lausunto- ja äänestysvaiheita varten. Valmiit standardit julkaistaan ISO-standardeina ja yhä useammin myös eurooppalaisina EN ISO-standardeina. Puhtaasti eurooppalaisia hitsausstandardeja laaditaan nykyään vähän.

Suurin osa hitsaavasta teollisuudesta käyttää ISOn ja CENin laatimia pätevyys- ja hitsausohjestandardeja. Niiden rinnalla käytetään myös Pohjois-Amerikkalaista ASME-järjestelmää. Suomessa mm. Kemppi valmistaa hitsauslaitteita ja hyödyntää laitteitaan koskevia standardeja.

Suomessa hitsauksen standardisointia hoitaa METSTA. Komitea K 105 (Hitsauksen laadunhallinta) seuraa ISO- ja CEN-komiteatyötä ja toimii hitsausalan standardisoinnin sidosryhmänä. Kansalliseen komiteaan voi liittyä ottamalla yhteyttä METSTAan. Standardien parissa puurtavalle komiteatyön hyödyt ovat ilmeisiä: yhteistyö ja vertaistuki ovat rautaa!

Komitean ISO/TC 44 Helsingin yleiskokous vauhdissa.

Lisätietoja ja neuvontaa
*

Millainen olisi maailma ilman standardeja?

Kansainväliset standardisointijärjestöt ISO, IEC ja ITU järjestivät aiemmin tänä vuonna kilpailun, jossa 15 sekunnin videolla piti havainnollistaa, miten paljon hankalampaa meistä kenen tahansa elämä voisi olla ilman standardeja. Niin totta!

Alta löydät linkit kisan parhaimmistoon, videoihin sijoilla 1-3: 

Voittajavideo, Meksiko


*

Ajankohtaiset lausuntopyynnöt