Tulosta
  28.5.2015
*

Hitsausmerkkistandardi ISO 2553 on uudistunut


Hitsausmerkkejä koskeva standardi SFS-EN ISO 2553 on uudistettu loppuvuodesta 2014. Aikaisempi painos SFS-EN 22553 (julkaistu 1994) on samalla kumottu, eikä sitä kannata enää soveltaa. Hitsien merkintäsäännöt kannattaa siis kerrata tässä vaiheessa. Samalla voi tutustua muutamiin hyödyllisiin uusiin ominaisuuksiin, joita standardissa esitellään.

Suunnittelussa erityisen huomionarvoisia merkintöjä ovat mm.

- Haarukka, jota käytetään hitsiluokan, prosessin tai lisäaineen esittämiseen tai hitsausohjeeseen viittaamiseen. 


- Ympäri-merkki: Käytetään kun hitsin alku- ja loppukohta ovat samassa pisteessä. Ympyränmuotoiseen hitsiin ei tarvita ympäri-merkkiä.


- Välillä-merkintä: Sopii kohtiin, joihin ei voi käyttää ympäri-merkkiä, koska hitsi ei pääty aloituskohtaan.


- Ilmaraon suuruus tai railokulma, joiden esittämiselle on uudet merkinnät.

Uudistetussa standardissa esitellään myös joitakin uusia hitsilajien tunnuksia, esimerkiksi kaksoiskylkihitsi ja yksikylkihitsi. 

Laajalti käytössä olevia hitsausmerkkijärjestelmiä on kaksi: ISOn järjestelmä ja Tyynenmeren valtioiden alueella käytettävä amerikkalainen AWS A2.4 -standardi. Nyt uudistetussa standardissa SFS-EN ISO 2553:2013 molemmat järjestelmät tunnustetaan rinnakkaisina ja samanarvoisina merkintätapoina, koska molempien merkintäjärjestelmien käyttäjäkunta on kooltaan suunnilleen sama ja kumpikaan ei ole halunnut muuttaa omia käytäntöjään. Uutta, yhtenäistä merkintätapaa ei nähty tarpeelliseksi laatia.

Uusia merkintöjä käydään yksityiskohtaisesti läpi Hitsaustekniikka-lehden numerossa 3/2015 olevassa artikkelissa. 

Standardia myy Suomen Standardisoimisliitto, SFS http://sales.sfs.fi/sfs/

Lisätietoja

*

Teräslajien standardisointiin yhteisiä pelisääntöjä


Eurooppalaisesta terässtandardisoinnista vastaava ECISS (European Committee for Iron and Steel Standardization, https://www.cen.eu/work/areas/Materials/Pages/ECISSInformation.aspx) on laatinut teknisille komiteoilleen ohjeiston uusien teräslajien hyväksyntään liittyen. 

Teräslajien standardisointia koskevista päätöksistä vastaavat jatkossakin tekniset komiteat itsenäisesti, mutta nyt laaditulla ohjeistolla pyritään yhtenäistämään toimintatapoja ja periaatteita, miten uusia teräslajeja voidaan esittää mukaan eurooppalaisiin terässtandardeihin. Ehdotettavien teräslajien mukana on luonnollisesti toimitettava täydelliset tiedot standardissa oleviin taulukoihin. 

Liian läheisillä kemiallisilla koostumuksilla ja/tai mekaanisilla ominaisuuksilla olevien teräslajien standardisointia olisi vältettävä. Ehdotettavilla teräslajeilla on oltava myös kaupallista merkitystä, joka on myös edellytys teräslajien numerotunnuksen myöntämiselle. Teräslajien numerotunnukset (muotoa 1.xxxx) annetaan perustuen standardiin SFS-EN 10027-2 "Terästen nimikejärjestelmät. Osa 2: Numeerinen järjestelmä".

Eurooppalaiseen lainsäädäntöön, kuten rakennustuoteasetukseen tai painelaitedirektiiviin liittyviin standardeihin ehdotettavien teräslajien osalta on otettava huomioon kyseisen lainsäädännön asettamat vaatimukset.

Myös vanhojen käytöstä poistuneiden teräslajien jättäminen standardeihin on ongelmallista, koska standardien käyttäjillä ei aina ole mahdollisuuksia tietää eri teräslajien saatavuutta markkinoilla. Myös tähän on uusissa ohjeissa pyritty tarjoamaan mahdollisuuksia.

Esimerkiksi yleiseen käyttöön tarkoitettuja ruostumattomia terälajeja esittelevässä standardissa SFS-EN 10088-1 on listattuna yli 170 teräslajia. Standardin uusimpaan painokseen on kuitenkin merkitty erikseen ’harvinaiset’ teräslajit, joita ei ole valmistettu viimeiseen 10 vuoteen ja jotka saatetaan poistaa standardin seuraavan painoksen yhteydessä.

Erityisesti ruostumattomien terästen osalta eurooppalaisissa standardeissa on esitetty myös patentoituja teräslajeja. Patentoitujen teräslajien hyväksyminen standardeihin edellyttää aina patentinhaltijan CENille myöntämää vakuutusta, että patentoidun ratkaisun kaupallisesta hyödyntämisestä ollaan valmiita neuvottelemaan. 

Teräslajien standardisointia käsittelevän ohjeiston laatimisesta vastasi ECISS:n työryhmä, jonka vetäjänä on Mika Vartiainen, METSTA. Hän on ollut ECISSin varapuheenjohtajana vuodesta 2012 lähtien.

Lisätietoja
*

Uudistuksia teräslajien nimeämisessä


Terästen nimikejärjestelmien standardit ovat uudistettavana ja numerotunnuksia koskeva SFS-EN 10027-2  on julkaistu huhtikuun 2015 lopussa. Myös teräslajien nimikkeiden standardia EN 10027-1 päivitetään, lähinnä ohutlevyterästen sekä teräsputkien materiaalistandardeissa tapahtuneiden päivitysten vuoksi. Osan 1 päivitetty painos julkaistaneen vuoden 2016 alkupuolella.

Standardin osan 1 mukaiset teräslajien nimikkeet (steel name) muodostuvat tunnuskirjaimista ja -numeroista siten, että ne lyhyessä muodossa yksiselitteisesti kuvaavat teräksen sovelluskohteen ja keskeiset ominaisuudet, kuten mekaaniset, fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet. 

Standardin osassa 2 esitetään terästen nimikkeiden numeerinen järjestelmä, joka perustuu teräslajin merkitsemiseen numerotunnuksella. Numerotunnus muodostuu teräksiä kuvaavasta numerosta 1 ja sitä seuraavasta pisteestä, jonka jälkeen seuraavat kaksi numeroa ovat teräsryhmän tunnuslukuja standardissa esitetyn taulukon mukaisesti. Pisteen jälkeiset kolmas ja neljäs numero ovat teräslajille annettu järjestysluku, eli tunnus on muotoa 1.xxxx. Terästen numerotunnusten myöntämisestä standardin mukaan vastaa European Steel Registration Office (http://www.stahldaten.de/en/home/). 

Standardin SFS-EN 10027-1 mukaisesti esimerkiksi rakenneteräksen S235J2 nimikkeessä kirjain ”S” tarkoittaa rakenneterästä (structural steel), ”235” on teräkselle ainestandardissa esitetty vähimmäismyötölujuus (MPa) ohuimman paksuusalueen mukaan ja tunnus ”J2” ilmoittaa teräksen iskusitkeysvaatimukseksi 27 J koelämpötilassa – 20 °C. Tälle rakenneteräkselle on annettu standardin SFS-EN 10027-2 mukaisesti numerotunnus 1.0117, joka osoittaa sen olevan yleinen rakenneteräs, jonka lujuus on alle 500 MPa.

Päivitetyssä standardin EN 10027-2 painoksessa numerotunnusta laajennetaan pisteen jälkeen kuusinumeroiseksi (1.xxxxxx), koska eräissä teräsryhmissä ei ole enää vapaita numerotunnuksia myönnettäväksi. Vanhan järjestelmän aikaan kuhunkin teräsryhmän mahtui vain sata teräslajia (järjestysluvuilla 00…99). Vanhat, jo myönnetyt numerotunnukset (muotoa 1.xxxx) säilyvät entisellään ja uusia pidempiä numerotunnuksia (1.xxxxxx) myönnetään vain niissä teräsryhmissä, joissa numeroavaruus on jo käytetty loppuun.

Standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto, SFS http://sales.sfs.fi/sfs/

Lisätietoja
*

Rakennusten energiatehokkuus – sisäympäristöstandardin SFS-EN 15251 uusinta


Tärkeä sisäilmastostandardi SFS-EN 15251 on ollut päivitettävänä ja saa uuden numeron ja otsikon:
prEN 16798-1 - Energy performance of buildings. Part 1: Indoor environmental input parameters for design and assessment of energy performance of buildings addressing indoor air quality, thermal environment, lighting and acoustics. Module M1-6

Standardin lausuntovaihe alkaa lähiaikoina.

Lisätietoja

*

Teräsventtiilien vaipan lujuuslaskentastandardit julkaistu suomenkielisinä


Vuonna 2014 julkaistut teollisuusventtiilistandardit SFS-EN 12516-1 ja -2 on julkaistu suomenkielisinä. Ensimmäinen osa käsittelee teräsventtiilien vaipan lujuuden suunnittelua taulukkomenetelmällä ja toinen osa laskennallisella menetelmällä. 

Ensimmäisen osan olennaisimpia muutoksia ovat uudet PN-arvot ja B-mitoitusarvojen korvaaminen muilla arvoilla, päivitetyt materiaalitaulukot ja EN-materiaalien ominaisuuksien muuttaminen ASME-sääntöjen mukaiseksi ja paine/lämpötilaluokitusten uudelleenlaskenta.

Toisen osan olennaisimpia muutoksia ovat eräiden kaavojen muuttaminen (seinämänvahvuuden ja ec:n laskennan kaavat sekä kartiomaisten runkojen tai haarojen kaavat), kuvien ja taulukoiden päivittäminen, pintavertailun laskenta, ero suoran ja ei-suoran kuormituksen välillä, painopisteen halkaisija sekä kohtien ’Laskennallinen menetelmä laipoille’ ja ’Tiivisteiden ja liitosten ominaisarvot’ päivittäminen.

SFS-EN 12516-1 Teollisuusventtiilit. Vaipan lujuuden suunnittelu. Osa 1: Taulukkomenetelmä teräsventtiilien laipoille, 278 s.

SFS-En 12516-2 Teollisuusventtiilit. Vaipan lujuuden suunnittelu. Osa 2: Laskennallinen menetelmä teräsventtiilien vaipoille, 202 s.

Standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto, SFS http://sales.sfs.fi/sfs/

Lisätietoja
Ville Saloranta

*

Kohti parempaa alihankintaa ja yhteistyötä


Ulkoistamisen onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa suoraan työntekijöihin, asiakkaisiin ja yhteistyö-kumppaneihin. Uusi standardi SFS-ISO 37500 voi ratkaisevasti auttaa ulkoistamisen onnistumisessa. 

Standardista hyötyvät niin asiakkaat, palveluntarjoajat kuin kolmannen osapuolen neuvonantajina toimivat lakimiehet, konsultit jne. Standardin avulla kommunikaatio eri osapuolten välillä helpottuu terminologian ja menettelytapojen yhtenäisyyden vuoksi. Lisäksi tarkistuslistojen avulla vältetään pahimmat virheet. Parhaimmillaan standardin noudattaminen mahdollistaa pitkäjänteisen yhteistyön, josta saavutetaan molemminpuolista hyötyä.

Standardi SFS-ISO 37500 Ulkoistaminen. Ohjeita ulkoistamiseen. Guidance on outsourcing on toimialariippumaton standardi, joka sisältää terminologian, ulkoistamisen elinkaaren ja siihen liittyvät olennaiset prosessit sekä parhaita käytäntöjä, esimerkkejä ja tarkistuslistoja prosessin eri vaiheisiin. 

Standardi edistää hyvää hallintotapaa sekä varmistaa ulkoistamisen joustavuuden sopeutettaessa muuttuvia vaatimuksia. Ulkoistamisen riskit, kestävä kehitys sekä yrityssuhteet ovat standardin kantavia ajatuksia. 


SFS - ISO 37500 Ulkoistaminen. Ohjeita ulkoistamiseen on julkaistu myös suomenkielisenä. Standardia myy Suomen standardisoimisliitto, SFS http://sales.sfs.fi


Lisätietoja
Kimmo Konkarikoski


*

Design for All


CEN/ CENELEC/JWG5 ’Design for All’ -työryhmä on ollut aktiivinen.

Työryhmän ja mandaatin päätavoitteet:

1. Kuvata prosessi esteettömyysasioiden huomioimiseen standardisoinnissa.

2. Aloittaa standardisointityöohjelma vammaisten ja vanhusten tarpeiden huomioon ottamisesta Eurooppalaisessa standardisoinnissa hyödyntäen ‘Design for All’ lähestymistä

3. Päivittää lukuisia standardeja hyödyntäen ‘Design for All’ lähestymistä

4. Kehittää uusi standardi, joka osoittaa miten esteettömyys sekä ’Design for All’ lähestymistapa otetaan huomioon valmistavassa teollisuudessa ja palvelutuotannossa.

Mandaatti M/473 ’Design for All’

Työryhmä julkaisee syksyllä lausuntoversion standardista (työotsikko): ’Accessibility following a Design for All approach in products, goods and services — Extending the Range of Users’

Lisätietoja standardeista sekä osallistumisesta ’Design for All’ työryhmän toimintaan
Kimmo Konkarikoski

*

Kuukauden standardi - Alumiini kesän grillimestareiden apuna


Uudessa juttusarjassamme esittelemme aina yhden ajankohtaan liittyvän aiheen standardisoijan näkökulmasta. Näin grillikauden alettua aiheena on alumiini. Alla olevasta artikkelista voit poimia knoppitietoa vaikkapa kesän grillijuhliin.

Alumiini kesän grillimestareiden apuna

Alumiinia käytetään laajasti erinomaisen muokattavuutensa ansiosta erilaisissa pakkauksissa. Käynnistyvän kesäkauden aikana pihoillamme alumiinia nähdään runsaasti mm. vuokina ja foliona grilliruokia valmistettaessa. Alumiinifoliolle on luonnollisesti laadittu omat standardinsa, SFS-EN 546-1…4, joissa määritellään folioiden tekniset toimitusehdot, tarkastus ja testaus, ominaisuudet, mittatoleranssit ja erityisvaatimukset. Foliotuotteiksi kutsutaan paksuudeltaan 6…200 mikrometriä (0,006…0,2 mm) paksuja valssattuja alumiinituotteita. 

Tyypillinen joka keittiöstä löytyvän kotitalousfolion paksuus on luokkaa 10…24 mikrometriä. Paksummista foliotuotteista voidaan valmistaa esimerkiksi erilaisia vuokia, jotka säilyttävät paremmin muotonsa. Foliot valmistetaan alumiineista ja alumiiniseoksista, jotka kuuluvat 1xxx- (lähes puhdas alumiini) tai 8xxx-sarjoihin (alumiini-rautaseokset), ks. standardi SFS-EN 573-3. 

P.S. Tiesitkö, että äskettäin vietetyn vapun aikaan näkyneet lukuisat heliumilla täytetyt foliopallot eivät nimestään huolimatta ole alumiinifoliota, vaan ilmapalloja, jotka on pinnoitettu ohuella alumiinikalvolla kaasutiiveyden aikaansaamiseksi.

Lisätietoja
Mika Vartiainen
*

Ajankohtaiset lausuntopyynnöt