Tulosta METSTAn kotisivut
  4.3.2015
*

Viemäröintitekniikan standardisointiin kannattaa vaikuttaa

Eurooppalaisen standardisointiorganisaatio CEN:n viemäröintitekniikan komitea CEN/TC 165 on toiminut aktiivisesti vuodesta 1990 ja valmistellut yli 105 tuote- ja menetelmästandardia. Suomessa tähän työhön osallistumisesta vastaava toimialayhteisö on Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA, jonka apuna on vuodesta 2008 lähtien toiminut kansallinen asiantuntijakomitea K165. Komitean alaan kuuluvista valmiista ja valmisteilla olevista standardeista merkittävä osa on EUn rakennustuoteasetuksen (305/2011) alaisia eli CE-merkintään johtavia harmonisoituja tuotestandardeja. 

Komitean K165 vastuualueeseen kuuluvat myös maailmanlaajuisia standardeja ja ohjeita laativan ISOn komiteoiden ISO/TC 224 (Service activities relating to drinking water supply systems and wastewater systems) sekä ISO/TC 282 (Water re-use) käsittelemät asiat.

Useat kansallisen komitean jäsenet ovat osallistuneet CENin tai ISOn työryhmien (WG, working group) työskentelyyn. Standardien laatiminen on monivaiheinen prosessi. Kuitenkin valitettavan moni standardi on laadittu ilman suomalaisten asiantuntijoiden aktiivista osallistumispanosta. Tällöin vaikuttaminen jää vain kirjallisesti lausunto- ja äänestysmenettelyissä esitettyjen mielipiteiden varaan. Paras vaikutus standardien sisältöön saadaan vain silloin, kun ollaan oikeasti mukana eurooppalaisissa (CEN) tai kansainvälisissä (ISO) valmistelutyöryhmissä. Se olisi erityisen tärkeää sellaisille yrityksille, jotka valmistavat useisiin maihin markkinoitavia tuotteita. 

Itse CENin tai ISOn työryhmätyöskentely vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä. Tyypillisesti työryhmäkokouksissa on mukana edustajia 5-15 jäsenmaasta. He tuovat oman maansa teollisuuden ja muiden alan toimijoiden näkemykset esille, usein voimakkaastikin. Monista suurista maista kokouksiin saattaa osallistua useita asiantuntijoita, mikä nostaa niiden painoarvoa kokouskeskusteluissa. Suomen näkemysten esille tuominen vaatii itse asiaan perehtymisen lisäksi sanavalmiutta ja riittävää englanninkielen taitoa. 

Aktiivisina, mutta jo pitkälle valmisteltuina työkohteina ovat CENissä mm. betoniputkia, jäteveden kiinteistökohtaisia pumppaamoja, kiinteistökohtaisia jätevesien käsittelyjärjestelmiä sekä erilaisia katu- ja lattiakaivojen kansirakenteita koskevat tuotestandardit. Ohjeellisia standardeja on valmisteltu jätevesi- ja sadevesiviemärien rakentamisesta, testauksesta ja saneeraustekniikoista sekä kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä.

Varsin tuoreen CENin työryhmän (WG 50) aihepiirinä ovat kiinteistökohtaiset veden uusiokäyttöjärjestelmät (Systems for the onsite reuse of water). Tarkoituksena on laatia ohje- ja tuotestandardeja sekä sadeveden että käsitellyn jäteveden käsittelyyn ja hyödyntämiseen käytettävistä järjestelmistä ja laitteista. 

Ensimmäisenä on valmistumassa sadeveden kiinteistökohtaista keräämistä ja käyttöä koskeva standardi. Vaikka Suomessa sadeveden keräys ja käyttö sekä jäteveden puhdistus uudelleen käyttöä varten eivät runsaiden vesivarojemme takia ole laajasti tarpeellisia, on niillä suuri ja voimakkaasti kasvava tarve monissa Etelä-Euroopan maissa, vielä kuivemmista alueista puhumattakaan. Koska Suomessa on vedenkäsittelyn osaamista ja siitä haluttaisiin entistä enemmän vientituotteita, tulisi Suomessakin panostaa enemmän myös tämän alan standardisointiin osallistumiseen.

Valmistelun alkuvaiheessa olevia viemäröintiin liittyviä ohjestandardien aiheita ISOn piirissä ovat mm. vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuuden ja kriisien hallinta, hulevesien hallintakysymykset, laitosten benchmarking-toiminta sekä kiinteistökohtaisten alhaisen teknologian käymälä- ja jätevesijärjestelmien rakentaminen ja hallinta. Hyvin tuore aihe on vaatimusten määrittely viemäriin huuhdeltaville tuotteille. Suomi on suhtautunut siihen erittäin kriittisesti. Asiaan vaikuttaminen kuitenkin edellyttää työssä mukana olemista. 

Sekä CENin että ISOn työryhmissä on valmisteltu myös viemäröinti- ja jätevesitekniikan sanastoja, jotka koetaan tärkeiksi, kun alan järjestelmien suunnittelu ja kauppa yhä enemmän kansainvälistyvät. Komitean CEN/TC 165 julkaisema sanastostandardi SFS-EN 16323 ”Viemäröintitekniikan sanasto” on käännettävänä suomeksi, ja se julkaistaan nelikielisenä (suomi, englanti, saksa, ranska) 2015.

Lisätietoja: Tuire Tommila

*

EPBD - standardeja lausunnolla

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD muuttuu energiatehokkaaksi rakentamiseksi yhteisten eurooppalaisten standardien kautta. Syksyn 2014 ja vuoden 2015 aikana lausunnolle tulee noin 50 rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) liittyvää standardia.

Lisäksi EPBD-projekti laajenee ISOn kanssa tehtävään yhteystyöhön (ISO TC 205, ISO TC  163). Tavoitteena on siirtää kaikki EPBD- standardit maailmanlaajuisiksi standardeiksi ja numeroida ne uudestaan 52XXX-sarjaan.

Osallistuvat komiteat:
  • TC 371 - "Project Committee - Energy Performance of Building project group"
    • ISOn projektit käynnistyvät
  • TC 89 - Thermal performance of buildings and building components
    • osa standardeista lausunnolla, osa tulossa
  • TC 228 - Heating systems and water based cooling system in buildings
    • lausuntoajat loppuvat maaliskuussa
  • TC 156 - Ventilation for buildings
    • osa standardeista lausunnolla, osa tulossa
  • TC 247 - Building automation, controls, and building management
    • loppukesällä
  • TC 169 - Light and lighting
    • lausuntoaika päättynyt

Lista standardeista (pdf)
EPBD- modulirakenne (pdf)

Lisätietoja: Kimmo Konkarikoski

*

Uusi sanastohaku-palvelu tulossa METSTAn sivuille


 METSTA julkaise uuden, avoimen sanastohaku-palvelun lähiaikoina. 

 METSTAn www-sivuille avautuu hakukone, jolla voidaan tehdä hakuja sanastotietokannasta. Tietokanta sisältää standardien sanastojen (englanti, suomi) lisäksi metatietoa standardeista (standardin numeron, aihealueen).

Tietokanta lisää suomen kielen asemaa standardikielenä, koska termit käännetään suomeksi. Tietokanta tukee suomen kielen kehittymistä sekä termien ja sanastojen selkeytymistä, jalkautumista sekä vakiintumista yleiseen kieleen. Haku palvelee kaikkia termeistä ja niiden suomennoksista kiinnostuneita alasta riippumatta.



 
Lisäksi standardien näkyvyys ja standarditietoisuus kasvaa – hakukoneessa on linkit SFS-verkkokauppaan sekä ISOn termipankkiin.

Lisätietoja: Kimmo Konkarikoski


*

Hitsien rikkovan aineenkoetuksen käsikirja 116-2 uusittu

Hitsien rikkovia aineenkoetusmenetelmiä koskevat keskeisimmät standardit löytyvät päivitetystä SFS-käsikirjasta 116-2 ”Hitsien tarkastus. Osa 2: Rikkova aineenkoetus”. Verrattuna käsikirjan edelliseen, vuoden 2011 painokseen, nyt uusittuun käsikirjaan on päivitetty seuraavien standardien uusimmat painokset:
  • hitsien kovuus- ja mikrokovuuskokeet, SFS-EN ISO 9015-1 ja -2
  • hitsien taivutuskoe, SFS-EN ISO 5173 + A1
  • poikittainen vetokoe, SFS-EN ISO 4136
  • iskukokeen koesauvan sijainti, loven suunta ja tarkastus, SFS-EN ISO 9016
  • hitsien makro- ja mikrohietutkimus, SFS-EN ISO 17639
  • hitsien murtokoe, SFS-EN ISO 9017
  • teräksen hitsiluokat, SFS-EN ISO 5817.
Tarkemmat tiedot käsikirjan sisältämistä standardeista ja kirjan hankinta, ks. http://sales.sfs.fi/sfs/servlets/ProductServlet?action=productInfo&productID=275634

Lisätietoja: Mika Vartiainen
*

Katso videomme: Kiinteistöjen käyttövesijärjestelmät ja eurooppalainen ohjeisto SFS-EN 806

Suomalaiseksi standardiksi vahvistettu yhteiseurooppalainen
SFS-EN 806 Ohjeet kiinteistöjen käyttövesijärjestelmille.–standardisarja raamittaa koko käyttövesijärjestelmään tarvittavan kokonaisuuden jakaantuen viiteen osaan:
  • SFS-EN 806-1 YLEISTÄ
  • SFS-EN 806-2 SUUNNITTELU
  • SFS-EN 806-3 MITOITUS
  • SFS-EN 806-4 ASENNUS
  • SFS-EN 806-5 KÄYTTÖ JA YLLÄPITO
Ohjeiston avulla yksittäiset tuotteet, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin tuotestandardeihin, muodostavat toimivan ja turvallisen käyttövesijärjestelmän. 

Standardisarja tukeutuu useassa kohdassa kansallisiin vaatimuksiin ja esimerkiksi tuotteiden osalta todetaan, että kaikkien tuotteiden tulee olla soveltuvien tuotestandardien mukaisia ja toistaiseksi kansallisten määräysten mukaisia kunnes eurooppalaiset kriteerit (=hEN) saadaan voimaan. Lisäksi standardisarja antaa useassa kohdassa oman arvon tai toimintamallin, mutta mahdollistaa kansallisen valinnan eli vaatimuksen perään on lisätty muotoilu ”ellei kansallisesti ole jotain muuta annettu”. 

Merkittävin kokonaisuus, jossa on täysin mahdollista käyttää kansallista toimintamallia, on putkistomitoitus. Standardissa SFS-EN 806-3 kuvataan yksinkertainen tapa mitoittaa putkisto, mutta standardissa todetaan, että ”suunnittelija on vapaa käyttämään kansallisesti hyväksyttyä yksityiskohtaisempaa putkistomitoitusta”.
Standardisarja kattaa uudisrakentamisen sekä korjausrakentamisen. 

Standardisarja EN 806 on kaikissa Euroopan maissa vahvistettu kansalliseksi standardiksi ja ainakin kaikki isoimmat maat ovat jo laatineet kansallisen sovellusstandardin tai muun vastaavan julkaisun kattamaan ohjeistuksen kansallisille valinnoille ja vaatimuksille. 


Lisätietoja: Hanna Järvenpää



*

Ajankohtaiset lausuntopyynnöt