Kuinka liittyä kansallisiin standardisointikomiteoihin

• Kuinka jäseneksi ja mitä se maksaa?
• Miksi minun pitäisi maksaa standardisointityöhön osallistumisesta?

Miten jäseneksi ja mitä se maksaa?

Vuonna 2012 portaalimaksu on 800 € /kansallinen standardisointikomitea ja se oikeuttaa henkilökohtaiseen jäsenyyteen valitussa komiteassa. Liityttäessä jäseneksi kesken vuotta on portaalimaksu aleneva seuraavasti: 1.4. alkaen 600 €/loppuvuosi; 1.7. alkaen 400 €/loppuvuosi ja 1.10. alkaen 200 €/loppuvuosi. Jäsenyys jatkuu vuoden kerrallaan automaattisesti, ellei sen päättymisestä erikseen ilmoiteta kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Jos samasta yrityksestä/konsernista on samassa kansallisessa standardisointikomiteassa useampi jäsen, niin portaalimaksuperuste on:

• 1. jäsen 100%
• 2. jäsen 50 %
• 3. jäsen 25 %
• 4. -> jäsen 0%

MetSta ry:n hallituksen päätöksen mukaisesti vuoden 2012 portaalimaksusta on vapautettu seuraavat
tahot:

• Suomen koulutusjärjestelmän edustajat,
• ministeriöiden virkamiehet
• horisontaalisten komiteoiden jäsenet ja
• standardisointikomiteoiden puheenjohtajat.

Miksi minun pitäisi maksaa standardisointityöhön osallistumisesta?

Miksi minun pitäisi maksaa osallistumisesta MetSta ry:n standardisointikomiteaan? Eikö päinvastoin MetSta ry:n pitäisi maksaa minulle, jos haluan osallistua komitean toimintaan ja annan oman panokseni täysin ilmaiseksi MetSta:n käyttöön? Eikö standardisointiin osallitumisesta velottaminen ole SFS:n sääntöjen vastaista?

Edellä oleviin kysymyksiin tai väitteisiin törmäämme edelleen usein. Seuraavassa muutamia tosiasioita virheellisten väittämien ja käsitysten oikaisemiseksi.

Kuka rahoittaa standardisointia?

Standardisointi on yksityisoikeudellisten järjestöjen harjoittamaa toimintaa - se ei suinkaan ole viranomaistoimintaa eikä SFS (Suomen kansallinen standardisoimisjärjestö) ole valtion laitos tai virasto. Standardisoinnin tuloksia eli standardeja kuitenkin usein hyödynnetään osana lainsäädännön toimeenpanoa tai noudattamista ja juuri standardisoinnin yhteiskunnallisen hyödyllisyyden vuoksi Suomen valtion budjetissa on varattu rahoitusta standardisoinnin toimintojen ylläpitoon.

Standardisointi on vapaaehtoista eri sidosryhmien kesken tapahtuvaa avointa yhteistyötä, jossa oman standardisointiin osallistumisensa on kyseessä oleva osallistuva osapuoli aina joutunut kustantamaan itse - on kyse sitten yksittäisestä yrityksestä, ministeriöstä, valtion virastosta, tarkastus- tai tutkimuslaitoksesta, kansalaisjärjestöstä jne. Tämä periaate on kuulunut aina standardisointiin niin Suomessa kuin muualla. Standardisointiin osallistumisen peruslähtökohta on se, että standardisoinnin hyödyt ovat laadintaan liittyviä kuluja suuremmat - tätä kustannusten ja höytyjen suhdetta on tarvittessa jokaisen yksittäisen osallistujan myös punnittava.

MetSta ry:n kansalliseen standardisointikomiteaan tai CEN/ISO -työryhmään osallistuminen aiheuttaa aina kustannuksia, joista osallistujan on itse huolehdittava. Syntyvien kustannusten vastapainoksi kukin yksittäinen osallistujataho punnitsee vapaaehtoiseen yhteistyöhön osallistumisesta saatavia hyötyjä suhteessa panostuksiin – varsinkin yrityksissä hyödyn tulee olla panostusta suurempi, kun taas viranomaisilla tai tutkimuslaitoksilla voivat kriteerit olla muita kuin kustannusperusteisia esim. virkavelvollisuuksien hoitoon liittyvän perustiedon hankinta, vaikuttaminen ja ajan tasalla pysyminen. On huomattava, että standardisoinnissa mukana olevien omilla kustannuksilla ei vielä rahoiteta kansallista koordinaatio- ja seurantatyötä hoitavan SFS:n tai sen toimialayhteisjen palvelutoimintaa.

Standardisointi ei ole viranomaistoimintaa, vaikka huomattava osa nykyisistä standardisoimiskohteista liittyy välillisesti säädöksiin. Kansallista standardisointia ei myöskään rahoiteta kokonaan verovaroin – ei nyt eikä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Valtion ja toistaiseksi myös jossain määrin EU:n budjeteista tosin tuetaan SFS:n ja sen toimialayhteisöjen toimintaa rajoitetussa määrin standardisoinnin yhteiskunnallisen tärkeyden vuoksi. Tällä rahoituksella on tiukat rajat ja pääosa standardisoimistoiminnan käytännön järjestämiseen tarvittavasta rahoituksesta on kuitenkin SFS:n ja sen toimialayhteisöjen omalla vastuulla ja itse hankittava.

Standardisointi ei ole myöskään teollisuuden sisäistä toimintaa, vaikka tarve standardisointiin useissa tapauksissa lähteekin teollisuuden tarpeista tai aloitteesta. Standardisointi on kuitenkin teollisuuden kannalta niin tärkeää, että teollisuuden yritykset laativat tarvittaessa standardit keskenään ilman muita sidosryhmiä. CEN- ja ISO-standardit laaditaan myös riippumatta siitä, onko Suomessa kiinnostusta vaikuttaa tai osallistua kyseisten standardien laadintaa.

Kenen hyväksi kansalliset standardisointikomiteamme toimivat ?

Standardisointikomiteamme ovat kansallisia seuranta- ja vaikutuskanavia CENin ja ISOn laatimiin standardeihin – ne toimivat ennenkaikkea asioiden mahdollistajina. Tällaiset ryhmämme ovat olemassa yksinomaan osallistuvia jäseniään ja heidän edustamia moninaisia jopa vastakkaisia intressejä varten – ryhmät eivät ole olemassa MetSta ry:n tai SFS ry omian tarpeita varten, koska tarve vaikuttaa, ennakoida ja seurata standardien sisältöä kuuluu luonnollisesti ainoastaan standardien käyttäjille ja muille hyödyntäjille. MetSta ry:lle tai SFS:lle on samantekevää, mikä on standardien sisältö - olisi jopa standardisoinnin periaatteiden vastaista, jos MetSta ry yrittäisi omin päin määrittää standardien sisältöön liittyviä linjauksia tai vaatimuksia.

MetSta ry ei tarvitse standardisointikomiteoiden jäsenten panosta SFS:n toimialayhteisöille asetettujen velvoitteiden täyttämiseksi. Sen sijaan kukin standardisointikomiteoihimme osallistuva jäsen toimii komiteassa täysin omien tarpeidensa ja päämääriensä mukaisesti vaikuttaakseen standardien sisältöön oman yrityksensä tai taustaryhmänsä määrittämien tavoitteiden mukaisesti.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että komiteoidemme toimintaan osallistuville komiteoiden jäsenille koituvat omat kustannukset (joita luonnollisesti syntyy) eivät suinkaan ole panostuksia MetSta ry:n hyväksi tai SFS:n hyväksi. Standardisointiin osallistumisen on aina lähdettävä osallistujien ja heidän taustaorganisaatioiden selkeästä ja terveestä omasta hyödyn tavoittelusta - muussa tapauksessa standardisontiin osallistumisen perusteet eivät ole osallistuvan yrityksen tai organisaation kannalta terveellä pohjalla.

Standardisoinnin koordinonnin rahoittamisen eri tavat

Osallistumismaksut tai vastaavat eivät ole uusi asia kansallisessa standardisoimistyössä. SFS itse otti ensimmäisenä käyttöön standardien laadintaan osallistuvilta perittävät maksut jo vuonna 1994. Tämän jälkeen monet suurimmista SFS:n toimialayhteisöistä ovat seuranneet perässä.

Standardisointityön kansallisen koordinonnin käytännön rahoittamisessa on monta tapaa. Perusperiaate on kuitenkin se, että kukin SFS:n toimialayhteisö vastaa itsenaisesti omasta rahoituspohjastaan, eikä SFS aseta rahoituksen järjestämiselle erityisiä sääntöjä tai kieltoja. Kukin toimialayhteisö on oikeutettu oman toimialansa SFS-julkaisujen laadintakorvauksiin, jotka perustuvat julkaisujen myyntivoluumiin. Suomen kaltaisella pienellä kielialueella julkaisujen myyntimäärät eivät kohoa niin merkittäviksi, että niistä määräytyvillä laadintakorvauksilla yksin kyettäisiin kattamaan toimialayhteisöjen palvelutoiminnan rahoitus. Tämän vuoksi jokainen toimialayhteisö tarvitsee myös muita rahoituskanavia.

Osa SFS:n toimialayhteisöistä on valtiollisia organisaatioita, joiden toiminta muilta osin rahoitetaan verovaroin - jokainen veronmaksaja osallistuu tällaisen toiminan kustantamiseen. Osa SFS:n toimialayhteisöistä taas rahoittaa toimintaansa vain omilta jäseniltään (tyypillisesti teollisuusliittojen jäsenyrityksiltä) keräämillään jäsenmaksuilla - myös MetSta ry:llä on käytössä yhdistysten jäseyhteisöiltä kerättävä vuosimaksu.. Kolmas tapa on toimalayhteisön seurantaryhmiin tai komiteoihin osallistuvilta kerättävät osallistumismaksut tai muut vastaavat osallistumisperusteiset maksut (kuten MetSta ry:n portaalimaksu) - tämä myös MetSta ry:n käyttämä rahoitusmalli soveltuu erityisesti silloin, kun toimialayhteisön seurantaryhmien tai komiteoiden toiminta halutaan pitää avoinna myös muille kuin toimialayhteisön omille jäsenyhteisöille.

MetSta ry:n kansalliset standardisointikomiteat toimivat samoilla ehdoilla kaikkien eri sidosryhmien tiedonsaanti- ja vaikutuskanavina. Toimintamme SFS:n toimialayhteisönä ei aseta meille velvoitteita käsitellä mitään kansallista sidosryhmää eriarvoisella tavalla esim. portaalimaksuista vapautusten muodossa. - Ovet ovat MetSta:ssa avoinna samoilla ehdoilla kaikille sidosryhmille.

Tervetuloa vaikuttamaan organisaatiosi tulevaisuuden menestystekijöihin!

Sivua päivitetty: 5.01.2012