Artikkelit

Artikkeli Nro 5/2009 (25.11.2009)
Koneen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus – miten sisältö ja toimitustapa muuttuu,
DI Aarre Viljanen MetSta ry

» Avaa artikkeli 5/2009 (pdf)
» Kommentit/vastaukset (päivitetty 26.11.2009)

Kommentit

Erikoiset nostoapuvälineet (26.11.2009)

Artekkeli "suomentaa" monta epäselvää kohtaa direktiivissä ja siitä on apua, kun joutuu soveltamaan direktiiviä. Yksi asia, josta kaipaisin lisää tietoja, on se, miten menetellään sellaisten erikoisten nostoapuvälineiden suhteen, jotka eivät täysin kuulu nostoapuvälinestandardin (SFS-EN 13155+A2) sovetamisalaan. Silloinhan standardia voidaan soveltaa osittain. Tästä asiasta en ole löytänyt kunnollisia ohjeita (edes vanhaan direktiiviin soveltuvia)

MaSaHki

Vastaus ja artikkelin täydennys (26.11.2009)

Tämä kysymys on yleisempi, eikä vain kysymyksen tapaukseen liittyvä. B/C-tyypin standardi ei välttämättä aina täysin kata oman tuotteen kaikkia ominaispiirteitä - tämä on yleistä - se tarkoittaa turvallisuussuunnittelun kannalta esim. sitä, että omassa tuotteessa on lisävaaroja, joita (yhdenmukaistettu tai muu) standardi ei kata.

Viittauksista standardeihin direktiivin 2006/42/EY liitteessa II A todetaan hyvin yleisesti (tämä teksti VNa 400/2008 mukaisesti):

7) tarvittaessa viittaus yhdenmukaistettuihin standardeihin, joita on käytetty;
8) tarvittaessa viittaus muihin käytettyihin teknisiin standardeihin ja erittelyihin;

Periaatteessa siis riittää, että luetellaan yleisellä tasolla "käytetyt" standardit erittelemättä, onko kone täysin standardinmukainen tai erittelemättä koskeeko "käytetty" standardi kaikki tuotteen turvallisuusominaisuudet.

Huom: Edellä oleva ei kuitenkaan päde liitteen IV koneisiin, jos valmistaja valitsee "valmistuksen sisäisen tarkastuksen" "EY-tyyppitarkastuksen sijasta". Tällaisessa tapauksessa vakuutuksessa on syytä olla esim seuraava maininta: "on käytetty seuraavia yhdenmukaistettuja standardeja, jotka kattavat kaikki tätä konetta koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset : EN xxxx:2008; jne"

Koneen teknisen tiedoston tehtävänä on osoittaa yksityiskohtaisemmin, "miten" standardeja on sovellettu ja "mitkä vaarat" sovelletut standardit kattavat. Jos toimivaltaisella viranomaisella on asiasta kysyttävää (turvallisuuteen liittyvistä syistä), tämä voi tiedustella tätä (miten on sovellettu) vakuutuksessa mainittavasta osoitteesta.

Kaupallisista syistä ja myös tarpeettomien viranomaiskyselyjen välttämiseksi on kuitenkin usein hyödyllistä täsmentää jo vakuutuksessa "miten" standardeja on sovellettu - toisinaan standardi voi myös sisältää suorituskykyyn tms. perustuvan luokituksen, joka on syytä ilmoittaa standardiviitteen yhteydessä. Toisaalta, jos valmistaja on suorittanut vapaaehtoisen tuotesertifioinnin, kannattaa viite tällaiseen sertifikaattiin (standardinmukaisuuteen) ilman muuta mainita myös vakuutuksessa.

Sen ilmoittaminen "miten" standardeja on sovellettu on kuitenkin syytä rajoittaa "positiiviseen" soveltamiseen eli sen yksilöimiseen, mikä löytyy standardeista ja jota on sovellettu. Vakuutuksen standardiviitteiden tarkoitus ei ole yksilöidä standardien "negatiivista" soveltamista - ei ole tarve yksilöidä kohtia, joita ei ole sovellettu (soveltamatta jättäminenhän johtuu usein myös siitä, että vaatimus ei koske ko. konetta, se ei ole "relevantti") tai joita ei voida muuten soveltaa. Ne spesifikaatiot, joita mikään sovellettu standardi tai muu julkinen spesifikaatio ei kata, ovat luonnollisesti aina valmistajan omia spesifikaatioita - niiden yksilöiminen (kuten tehdasstandardien) ei ole vakuutuksessa tarpeellista, koska se on ilmeistä jo muutenkin.

Seuraavassa on esimerkki standardien ilmoittamisesta ja standardien soveltamistavan mainitsemisesta englanninkielisessä EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa. Huomaa, että tässä kuvitteellisessa esimerkissä eivät kaikki yhdenmukaistetuiksi "väitetyt" standardit vielä ole sitä tämän esimerkin julkaisupäivänä. Esimerkin johdontalause ("seuraavia yhdenmukaistettuja standardeja (tai niiden osia/kohtia) on sovellettu:" on ollut jo vuonna 1995 METin julkaisemassa "Koneen vaatimustenmukaisuusselvitykset" julkaisussa ja sama johdontolause kelpaa edelleen:

Komentteja ilmoitettavien standardien tunnuksista:

EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on suositeltavaa :

• Käyttää ainoastaan sovellettujen standardien alkuperäisiä päivättyjä tunnuksia eli tunnuksia, joilla CEN, CENELEC, ISO tai IEC on ne julkaissut; esim. ei pitäisi käyttää kansallista tunnusta "SFS-EN 574 + A1:2008", jonka tulkitseminen muualla Euroopassa ei ole välttämättä itsestään selvää, koska kansallisen standardin julkaisuvuosi voi toisinaan olla eri kuin EN/ISO/IEC-standardin julkaisuvuosi; alkuperäinen EN/ISO/IEC-tunnus löytyy aina sovelletyn standardin kansilehdeltä.
• Käyttää yhdenmukaistettujen standardien osalta sitä tunnusta, joka on julkaistu yhdenmukaistettujen standardien luettelossa; esim. ei käyttää tunnusta "ISO 7731:2003" vaikka standardi on sama kuin "EN ISO 7731:2008"; vastaavan ISO/IEC-tunnuksen mainitseminen EN-tunnuksen lisäksi voi tosin joskus olla hyödyllistä.
• Harkita myös standardin otsikon ilmoittamista rajoittaen otsikon kielen kuitenkin esim. vain johonkin niistä EU-kielistä, joilla CEN, CENELEC, ISO tai IEC on standardin alunperin julkaissut; EN-standardeilla nämä EU-kielet ovat englanti, ranska ja saksa sekä ISO/IEC-standardeilla englanti ja ranska. Yhdenmukaistettujen standardien osalta standardin kieli on kuitenkin aina saatavilla kaikilla EU-kielillä yhdenmukaistettujen standardien luettelossa. Standardin otsikon ilmoittamisessa on kuitenkin se suuri riski, että kansalliseen kielilakiin vedoten saatetaan vaatia myös sen kääntämistä - jos ei halua ottaa tällaista riskiä, että informatiivisemmasta vakuutuksesta "rangaistaan", voi otsikon jättää aina suosiolla pois.

Aarre Viljanen 27.11.2009

Sivua päivitetty: 26.11.2009